Lapoojärvi
Lapoojärvi
Järvi numeroina
Lapoo kuuluu Vihtijoen alaosan valuma-alueeseen, Karjaanjoen vesistön pohjoisosassa. Lapoon pinta-ala on 112,1 ha ja tilavuus 2 067 100 m3. Rantaviivaa on kaikkiaan 7,18 km. Lapoon korkeustaso on 85,5 m ja se on melko matala järvi keskisyvyyden ollessa 1,84 m ja suurin syvyys vain 3,23 m . Lapoo kuuluu Uudenmaan ELY:n ympäristövastuualueeseen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Sen virallinen järvinumero on: 23.092.1.006, joka ilmaisee sen sijainnin: 23 = Päävesistö Karjaanjoki, 23.092 = Vihtijoen alaosan alue. Lapoolla on kolme saarta ja siihen laskee kaksi isompaa ojaa: Sorvarinoja Vihtijärvestä ja Pirtinoja, joka kerää vetensä Vihtijärven peltoalueelta, muttei lähde Niemenjärvestä, kuten monissa lähteissä virheellisesti väitetään.
Syvin kohta Lapoosta on kaikuluotauksessa löydetty pohjoispäädyn puolelta.
Järven tila
Lapoojärvi luokitellaan melko reheväksi ja sen rantaviivaan on hiljalleen lisääntynyt mm. kaislaa, ruokoa, osmankäämiä ja kortetta. Laskuojien suussa nämä vesikasvit ovat hyödyllisiä ravinteiden kerääjiä, mutta laiturin kupeessa ne jo haittaavatkin veneilyä ja uintia. Pohjoispäädyssä on valtava lumme-alue ensin uloimpana ja sitten pääty on pitkälti jo kasvamassa umpeen niin ettei veneellä pääse järveltä rantaan. Sankkoja rantakasvillisuus alueita on laajalti muuallakin järven rannoilla ja asukkaat ovat tuoneet esiin huolensa rantojen kasvillisuuden lisääntymisestä. Länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö ry on tänä vuonna (2018) ottanut Lapooseen laskevista ojista vesinäytteet sekä normaalina aikana, että runsassateisena kautena ja yhdistys koostaa tutkimustuloksista talven aikana raportin, jonka tietojen perusteella voidaan ryhtyä korjaamaan laskuojien tilannetta siellä missä tarpeen. Järven kunto ja veden laatu ovat vielä hyviä, ja laskuojien tuoman ravinteen mm. fosforin ja typen pääsyn järveen estävillä vesirakentamistoimenpiteillä tilanne saataneen sellaisena pysymäänkin. Jo nyt Vihtijärven osakaskunnan toimesta Lapoon tulo-ojiin on rakennettu kolme kosteikkoa, joissa ravinteet ehtivät laskeutua pohjaan ennenkuin vesi virtaa järveen.
Järven kalat
Lapoosta on pyydetty jopa isoja karppeja. Ne ovat sinne päätyneet ilmeisimmin karkaamalla järven yläpuolella aikoinaan olleesta kalanviljelylaitoksesta. Karpin ei näet tiedetä pystyvän lisääntymään Suomessa. Muita kalalajeja ovat mm. ahven, ankerias, hauki, lahna, made, salakka, suutari ja särki. Kaikkia voi huoleti pyytää; Helsingin yliopiston tutkimuksessa kalojen elohopea pitoisuuksista ilmeni, ettei Lapoon kaloissa ole hälyttävän korkeita elohopeapitoisuuksia. Varsinkin nuoret kalat ovat erittäin terveellistä syötävää.
Järven laskuoja
Lapoon vedenpintaa säännöstellään siitä lähtevässä Lapoonjoessa pohjakynnyspadolla, joka rakennettiin Lapoon patotoimikunnan toimesta vuonna 2015 vanhan ja huonokuntoisen settipadon tilalle. Padon suunnitteli ELYn nimeämä Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho. Ja pato valmistui sopivasti ennen syksy sateita.
Padon ympäristö on luonnonmukaisen kosken veroinen.
Nykyisin Vihtijärven osakaskunta on ottanut padon ylläpidon huolekseen ja Lapoon patotoimikunta on lakkautettu. Koska Lapoonjoen alapuolista Vihtijokea on monin paikoin kunnostettu ja siellä asuu purotaimen kanta, toiveena on, että jonain päivänä pohjakynnyspatoa pitkin nousisi taimen vastavirtaan Lapooseen.
Lähteet:
www.järviwiki.fi,
Vihtijärven seudun järvien kalojen elohopeapitoisuus vuosina 2016-2017,Tommi Malinen, Helsingin yliopisto,Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelma