Ylimmäisen muinaisranta
Ylimmäinen-järven pohjoispuolella sijaitseva muinaisranta on noin 800 metriä pitkä ja 30 metriä leveä kivikkovyö. Se on muodostunut Hiiskulannummen harjumuodostuman etelärinteelle noin 120-135 metrin korkeustasolle noin 11 000 vuotta sitten Baltian jääjärvivaiheen jälkeisenä Yodiameren aikana. Kivivyö muodostui eri maa-ainesten lajittuessa, kun Baltian jääjärvestä avautui yhteys Atlanttiin ja jääjärven pinnantaso laski muutamassa vuodessa 26-28 metriä. Veden voima muinaisella rannalla on hionut kivet pyöreiksi.
Ylimmäisen muinaisranta on alustansa korkokuvasta johtuen erittäin jyrkkä, ja niin runsaslohkareinen, ettei kasvillisuus ole pystynyt juurtumaan tiheimmän kivikkovyön kohdalle. Lohkareiden halkaisija on noin 30 - 40 cm. Ylimmäisen muinaisrannan kivivyö ei erotu kasvillisuudesta johtuen sen pohjoispuolella kulkevalle tielle, mutta sen sijaan se erottuu jopa järven toiselle puolelle pitkänä ja korkeana kivivyönä. Tiheän kasvillisuuden ympäröimällä ydinalueella muinaisranta erottuu vaikuttavana, kasvillisuudesta vapaana olevana jyrkkänä rinteenä. Kivivyöltä näkyy kaunis järvimaisema. Lähiympäristöä luonnehtivat Ylimmäisen järven ranta ja järven pohjoispuolen korkeat harju- ja kallioalueet.
Ylimmäisen muinaisranta on arvotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rantakerrostumaksi.
Muinaisrannan kaltaisia kivimuodostelmia kutsutaan usein kansankielessä pirunpelloiksi. Nimitys perustuu vanhaan uskomukseen, jonka mukaan itse piru olisi viskellyt kivet niille sijoilleen. Sanotaan myös, että vain piru pystyisi kyntämään niin kivisen pellon.
Lähteet:
Vihtijärven maisemaselvitys, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy 2014
Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat, Suomen ympäristö -sarja 32/2011, Ympäristöministeriö
Kuva: Juha Ahvenharju