Vihtijokeen odotellaan nousevaksi vaelluskaloja – haaveissa on myös jokihelmisimpukkakannan elpyminen.
Vihtijärven kyläyhdistyksen luontotiimi jatkaa luontoaiheisten tapahtumien järjestämistä. Keskiviikkona 8.5.2019 oli kyläläisillä tilaisuus tutustua Virtavesien hoitoyhdistyksen meneillään olevaan Vihtijoen kunnostusprojektiin. Oppaana parille kymmenelle asiasta kiinnostuneelle kyläläiselle toimi ansiokkaasti Virhon Vihtijoki-vastaava Markus Penttinen.
Parikymmenpäinen yleisö kuunteli kiinnostuneena Markus Penttisen selostusta Vihtijoen kunnostuksen syistä ja seurauksista.
Kuten monia muitakin jokia, on myös Vihtijokea perattu 1700-luvulta lähtien tukinuittoa silmällä pitäen. Jokien uittokouruksi muuttaminen on köyhdyttänyt kalojen ja rapujen elinolosuhteita ja kannat ovat kutistuneet pieniksi. Puutavaran kuljetustekniikat ovat sittemmin muuttuneet ja Virtavesiyhdistyksen tavoitteena onkin kunnostaa jokia jälleen vaelluskala-, rapu- ja jopa simpukkakantojen elvyttämiseksi. Kun vesistön elämä monipuolistuu, heijastuu se myös hyönteis-, lintu ja nisäkäskantoihin ja tällä tavoin luonnon monimuotoisuuteen positiivisella tavalla.
Kutusoraa tullaan levittämään vielä tulevan kesän aikana – nyt ei parane poikasia häiritä.
Haimoon ja Olkkalaan patoihin on rakennettu kalatiet ja viime vuosien ahkeran työn ansioista onkin kaloilla nykyään Lohjanjärven eteläosista vapaa kulku aina Vihtijärveen saakka. Virtavesiyhdistyksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa vaelluskalat pääsevät esimerkiksi Vihtijokeen mereltä saakka. Virtavesiyhdistys voitti vuonna 2016 EKOenergian ympäristörahaston 50 000 €:n palkinnon Vihtijoen kunnostamista varten, joten taloudellisia resursseja järjestyi. Rahoittamiseen ovat osallistuneet myös WWF, K-ryhmä, ELY-keskus ja EU-Leader. Ties vaikka tämän retken jälkeen löytyisi muitakin tahoja.
Kahden vesistön kylä
Vihtijoki kuuluu Karjaanjoen vesistöön, jolla on Uudenmaan suurin valuma-alue. Karjaanjoen vesistö päätyy mereen Mustionjoen kautta Tammisaaren lähistöllä. Jännittävää kyllä, kylältä löytyy ilmeisesti myös Vantaanjoen vesistöön kuuluvia vesiä; Aivan Vihdin pohjoiskärki kuuluu Vantaanjoen vesistöön, jossa sielläkin Virtavesien hoitoyhdistyksellä on monia vesistöjen parantamishankkeita.
Kutupaikat kuntoon helmen hohde silmissä
Tutustumisretkellä saatiin mielenkiintoista tietoa sekä kalojen elintavoista että kutupaikkojen rakentamisesta. Myös pengereroosioilmiö tuli tutuksi; veden rannoilta irrottama maa-aines samentaa vettä ja häiritsee näin herkkien mätimunien kehittymistä. Myös uimaveden laatu kärsii. Siksi eroosiota hillitään kiveämällä joen penkereitä.
Kalakantojen tuomisesta jokiin eri paikoista ei ole kovin rohkaisevia kokemuksia ja onkin onni, että alun perin joessa eläneiden taimenien kantoja on vielä jäljellä. Hohtavana haaveena on myös saada helmijokisimpukan kanta elpymään – kantaa on tällä hetkellä ”tehohoidossa” Keski-Suomessa ja sitä on tarkoitus siirtää takaisin Vihtijokeen, kun kunnostustyö on saatu sopivaan vaiheeseen. Tulevaisuudessa (melko kaukaisessa) saamme ehkä ihailla vihtijärveläisten helmijokisimpukoiden helmistä tehtyjä asusteita ja koruja.
Retken päätteeksi juotiin tietysti kahvit, eikä kauniina kevätiltana ollut kiirettä pois kovinkaan monella.
(KP, kuvat LW, MH ja KP)
