Tiistaina 25.11.2025 kylätalolla järjestettyyn kyläkokoukseen saapui 21 kyläläistä kuulemaan ja keskustelemaan valokuidusta sekä seuraamaan kyläyhdistyksen sääntömääräistä syyskokousta. Etäyhteyden kautta mukana oli neljä osallistujaa.
Syyskuun lopussa kyläyhdistys tiedotti kartoittavansa mahdollisuutta saada naapurikylien tapaan myös Vihtijärvelle valokuituyhteys. Jos kylältä löytyy riittävästi kiinnostuneita kotitalouksia, voidaan neuvotteluja valokuituyhtiön ja kunnan kanssa jatkaa.
Maan alle kaivettava ja kotiin asti rakennettava kiinteä valokuitu on nopeudeltaan ja tiedon määrän käsittelykyvyltään ylivoimainen yhteys. Se tarjoaa tasaisen ja vakaan yhteyden, joka ei ruuhkaudu naapuruston netinkäytön mukaan. Valokuituun kannattaa suhtautua kuin mihin tahansa kodin pitkäaikaiseen investointiin. Valokuitu kestää huoletonta käyttöä ainakin 50 vuotta.
Lounea rakentaa valokuituverkkoa Vihtiin
Kokoukseen oli saapunut Lohjalta Lounean (entinen Salon Seudun Puhelin) aluemyyntipäällikkö Risto Lehtonen kertomaan valokuituverkon rakentamisesta Vihtiin ja mahdollisuudesta laajentaa verkkoa myös Vihtijärvelle.
Lounea on rakentanut kuituverkkoa myös Vihdin lähikuntiin. Vihdin kunnan tahtotilana on, että Lounea saa kehittää ja laajentaa kuituverkkoa. Kuituverkko on jo rakennettu muun muassa Otalammelle ja Haimooseen. Tällä hetkellä on käynnissä ennakkomyynti alueella Vanjärvi – Jokikunta ja Pääkslahti, missä tavoitteena on käynnistää rakentaminen 2026. Lounea voi hakea rakentamiseen tukea kunnalta ja EU:n ruokavirastolta, mutta kunta ei voi subventoida tukea niin, että vihtijärveläiset saisivat kuituliittymän halvemmalla kuin esimerkiksi haimoolaiset.
Kokouksessa keskusteltiin Lounean tämänhetkisestä ajatuksesta, miten pitkälle rakentaminen Vihtijärvellä tulisi ulottaa. Alustavassa suunnitelmassa Vihtijärven ja Lapoon ympäristöjen sekä Ylimmäistentien oli katsottu jäävän katveeseen sillä perusteella, että alueilla olisi lähinnä kesäasutusta. Kyläkokouksessa tätä käsitystä saatiin jo korjattua. Lisäksi keskusteltiin siitä, että iso osa kesäasukkaista käy kiinteistöillään ympäri vuoden. Etätyön tekeminen vapaa-ajan asunnoilla saattaa lisääntyä, jos verkkoyhteydet paranevat. Valokuitu voi olla kiinteistön jälleenmyyntiarvoon vaikuttava tekijä, varsinkin Vihtijärven kaltaisella alueella, joka kilpailee pääkaupunkiseudulla työssäkäyvistä.
Kiinnostuneiden määrä ratkaisee
Lehtonen kertoi, että Vihtijärven alueen haasteena on alueen sijainti kaukana Lounean nykyisestä verkosta (yli kuusi kilometriä). Kylän asukkaat voivat edistää asiaa ilmaisemalla kiinnostuksensa valokuitua kohtaan. Tässä vaiheessa olennaisinta on saada tietoon kiinnostuneiden määrä ja osoitteet. Näiden tietojen perusteella Lounea voi suunnitella kuituverkon rakentamista mahdollisimman kustannustehokkaasti. Käytännössä kuituverkkoa voidaan alkaa rakentaa, kun suunnitellun alueen asukkaista 25 prosenttia tekee esisopimuksen.
Markku Pietilä muistutti, että kuituverkko on myös huoltovarmuustekijä ja että Vihdin kunta on varmasti mukana tukemassa kuituverkon laajentamista Vihtijärvelle.
Lounean hinta-arvio omakotitalon liittymälle on noin 1 500 euroa. Hinta voi tästä myös laskea, jos alueella on paljon liittyjiä. Hinta sisältää tonttikaivun, sisäänviennin, päätelaitteen ja asennustyön. Hinnasta saa pienen alennuksen, jos kaivutyön tekee itse. Asennustyön osuuteen (noin 1 000 euroa) voi hakea kotitalousvähennystä. Ennakkomyyntisopimukset ovat ehdollisia ja maksu suoritetaan vasta, kun liittymä on toimitettu. Yhtiö antaa tarvittaessa maksuaikaa liittymälle jopa viisi vuotta.
Lounean rakentaman kuituverkon kohdalla operaattoria ei voi vaihtaa, mutta Lounealla on liittymän hintatakuu 36 kuukaudelle. Lounean hinnasto liittymille on seuraavanlainen:
250/250M 24,90 euroa/kk
500/500M 29,90 euroa/kk
1000/1000M 39,90 euroa/kk
10000/10000M 79,90 euroa/kk
Lounean ajatuksena on, että kun linja vedetään, saadaan siihen liitettyä kaikki taloudet matkan varrelta. Kokouksessa sovittiin, että kyläkoordinaattori ja Lehtonen käyvät läpi teitä, joista on jo ilmoitettu kiinnostus kuituverkkoon. Kokouksessa käytiin myös keskustelua siitä, että vaikka kyläläiset voivat ilmoittaa itse Lounealle kiinnostuksensa, kartoittaa ensisijaisesti kyläyhdistys kiinnostuneita. Kiinteistöjen omistajien kiinnostus valokuituun tulee vahvistaa Lounealle todennäköisesti alkuvuonna 2026.
Kyläyhdistys on siis jo ennakkoon tiedustellut kyläläisten kiinnostusta valokuituverkkoon liittymisestä. Kyselyyn on vastannut jo noin 80 taloutta, joista kiinnostuneita on noin 70. Jos et ole vielä vastannut kyselyyn, vastaathan siihen mahdollisimman pian tästä linkistä.
Kyläyhdistyksen syyskokous kulki joutuisasti
Kuituasian äärellä vietettiin kokouksen ensimmäinen tunti. Lyhyen tauon jälkeen jatkettiin kyläyhdistyksen sääntömääräisellä syyskokouksella. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Markku Pietilä ja sihteeriksi Anu Nilsson. Pöytäkirjantarkastajiksi/ääntenlaskijoiksi valittiin Päivi Putkonen-Hegazi ja Kaija Silvasti.
Kokouksessa esiteltiin ja vahvistettiin kyläyhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 2026. Toimintasuunnitelmaehdotukseen päätettiin lisätä yleisön esityksestä valokuituasian selvitys. Talousarviosta nostettiin esille se, että vuonna 2026 suurempia hankkeita ei ole luvassa ja kirpputoritoiminta tuottaa mukavasti varoja kyläyhdistykselle, mutta toisaalta ostopalvelujen määrä on hieman aiempia vuosia suurempi, sillä esimerkiksi kylätalon varaustoiminta on tämän vuoden aikana siirtynyt talonmiehen työnkuvaan.
Kyläyhdistyksen talouskohtainen liittymis- ja jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan 10 eurossa. Tuttuun tapaan syyskokous kuitenkin suosittelee 20 euron talouskohtaista maksua.
Hallituksen jäsenten määrä päätettiin pitää samana kuin vuonna 2025: puheenjohtajan lisäksi mukana on kuusi varsinaista jäsentä. Kyläyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle Mari Hennola ja hallituksen jäseninä jatkavat tältä vuodelta tutut Anja Kokkonen, Anu Nilsson, Anita Vihtkari, Suvi Seppänen, Niko Soljasalo ja Mia Saari. Muutoksia hallituksen kokoonpanoon ei siis tule vuodelle 2026.
Puheenjohtaja Mari nosti esille vielä kokouksen lopuksi menestyksekkäät tapahtumat syksyltä: koulun 100-vuotisjuhla ja paluun tehnyt Halloween-tapahtuma ovat onnistuneita esimerkkejä siitä, että kylällä on vahva yhdessä tekemisen henki. Hän muistutti, että vaikka kaikilla meillä riittää tekemistä omissa henkilökohtaisissa menoissa, kylän vuoksi annettu pienikin panos auttaa pitämään kylän ja kyläyhdistyksen aktiivisena.
Kyläkokous ja Vihtijärven kyläyhdistyksen sääntömääräinen kokous järjestetään kahdesti vuodessa, syksyisin ja keväisin.
(Teksti SS ja VL, kuvat SS)
