Ehdokkaat lupasivat muutoksia rakennuslakiin
Nummituvalle kokoontui torstaina 19.3.2015 joukko kansalaisia kuulemaan eduskuntavaaliehdokkaita kahdeksasta suurimmasta puolueesta. Vaalipaneelin aiheena ei ollut Putin, Ukraina, Kreikka tai Nato, vaan maaseutumaisen asumisen ja kylien tulevaisuus. Tilaisuutta vetänyt Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta huomautti keskustelun aluksi, että väärille raiteille lipsuva keskustelu keskeytetään turvasanalla Sote-uudistus. Paneelissa keskustelemassa olivat Matti Vanhanen (Kesk.), Eero Lehti (Kok.), Kari Uotila (Vas.), Arja Juvonen (PS), Marketta Mattila (Vihr.), Jouko Jääskeläinen (KD) ja Christel Liljeström (RKP). SDP:n Kimmo Kiljunen kiiruhti toisesta tilaisuudesta paneeliin sen jo oltua hyvässä vauhdissa.
 |
| Ehdokkaat koolla vasemmalta alkaen: Liljeström, Mattila, Juvonen, Lehti, Vanhanen, Uotila ja Jääskeläinen. Kiljusen paikka täyttyi myöhemmin. |
Keskustelu aloitettiin kysymällä, mitä kansanedustajaehdokkaat aikovat tehdä maaseutuasumisen helpottamiseksi. Linkoranta johdatteli panelisteja tähän aiheeseen kertomalla, miten esimerkiksi rakennuslupia hylätään haja-asutusalueilla milloin mistäkin syystä. Keskustan ehdokas Matti Vanhanen valotti kuulijoille nykyisen rakennuslupakäytännön taustaa: 1990-luvulla tehtiin maankäyttö- ja rakennuslakiin uudistuksia, joiden myötä rakentamista ohjaa nykyään tavoite keskittämisestä. Ongelmat, joita kylillä kohdataan mm. rakennuslupien kanssa, johtuvat Vanhasen mukaan rakennuslaista. Vanhanen tiivisti: tulkinta yhdyskuntarakenteen eheydestä tulee muuttaa, ELY-keskusten harkintavaltaa pitää karsia ja päätösvalta rakennusluvista pitää siirtää kunnille. ”Tämä oli oikeastaan mun pääviesti koko illalle”, kertoi Vanhanen ja sai yleisöltä innostuneet aplodit.
Kokoomuksen Eero Lehti komppasi Vanhasta ja muistutti, että aikoinaan tilanomistajalla oli lupa rakentaa tarvitsemansa rakennukset, ja lupaa kysyttiin korkeintaan naapurilta. Nykyään päätösvalta on karannut liian kauas kansalta. Kaikki ehdokkaat olivat yksimielisiä siitä, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista on syytä viedä eteenpäin. Samalla myös ELY-keskuksen rooli kaipaa uudistusta. Yhteisymmärryksestä huolimatta panelistien kesken oli erimielisyyttä siitä, kuinka paljon päättäjille on jäätävä valtaa siitä, mihin kukin talonsa rakentaa. Kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen mietti, että välillä rakennuslupien hylkäämiselle on tietysti perusteitakin, mutta jos nyt osataan tehdä oikeita ratkaisuja, niin kylillä on yhteisöllisyytensä ja turvallisuutensa ansiosta vankka tulevaisuus.
Kansanedustajaehdokkaat olivat myös yhtä mieltä siitä, että jätevesiasetusta on muutettava. Muutoksen radikaalius jakoi kuitenkin mielipiteet. Sekä Eero Lehti että Perussuomalaisten Arja Juvonen olivat kannassaan selkeitä: laki on kumottava kokonaan. Muut ehdokkaat olivat halukkaita muuttamaan lakia kumoamisen sijaan, sillä erityisesti vesistöjä on suojeltava.
Keskustelu maaseudun infrastruktuurista aloitettiin puhumalla laajakaistayhteyden saamisesta joka talouteen. Yleisöstä kysyttiin, onko kansalaisella oikeus vaatia, että esimerkiksi puhelinyhteydet ja internet ovat saatavilla ja toimivia. ”Ei tietkään ole perusoikeus kaikilla alueilla”, Eero Lehti huomautti. RKP:n Liljeström nosti esille myös sen puolen, että esimerkiksi toimivan yritystoiminnan kannalta ei ole riittävää olla langattomien yhteyksien varassa, vaan yhteiskunnalla pitäisi tässä tapauksessa olla vastuu valokuituyhteyden tarjoamisesta.
 |
 |
| Reippaat narikka-apulaiset. | Ennen tilaisuuden alkua kahviteltiin ja keskusteltiin tuttujen kanssa. |
Uusi kuntalaki hyväksyttiin vasta viikko sitten. Lain tarkoitus on edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista kunnissa. Miten lähidemokratia saataisiin toimimaan paremmin? Vasemmiston Kari Uotila aloitti toteamalla, että kylien täytyy olla järjestäytyneitä ja niillä pitää olla sekä päätöksentekovaltaa että rahaa käytettävissään. Paneelissa huomautettiin, että budjettivallan saaminen taitaa olla tällä hetkellä mahdotonta. Oikea suunta olisi se, että kyläläiset joukkona voisivat oikeasti vaikuttaa asioihinsa. Esimerkkinä tästä käytettiin Vihtijärven halua siirtyä osaksi Nurmijärveä. Kimmo Kiljunen SDP:stä huomautti, että demokraattinen järjestelmä ei näytä toimivan kaikilta osin, jos käy niin, että osakuntaliitos ei hakijan vahvasta tahdosta huolimatta toteudu. Osakuntaliitos on aina silti kahden kauppa, vastaanottavan ja luovuttavan kunnan sopimus, muistutti Eero Lehti.
Tilaisuuden päätti yleisöstä saatu kommentti, joka ei suoraan liittynyt vaalipaneelin aiheisiin, mutta jolla ohjeistettiin ehdokkaita tulevalle taipaleelle. ”Velvollisuutenne on tehdä siellä eduskunnassa sellaisia päätöksiä, että tällä kansalla on menestymisen edellytyksiä. Suomen kansa odottaa, että meistä ei tule Kreikkaa”, kuului loppuyhteenveto. Vaikka kommentiin lipsahtikin kielletty aihe, turvasanaa Sote-uudistus ei tässä kohtaa enää huudettu.
 |
 |
| Tauno Linkoranta oli järjestelmällinen juontaja. | Arja Juvonen ja Matti Vanhanen ihastelevat selfietään. |
(22.3.2015 LR-J)
