Mediatiimin toimitus sai haltuunsa alla olevan kirjoituksen. Vaikka se on kirjoitettu nimimerkillä, katsomme asian olevan niin tärkeä että halusimme sen julkaista.
Vihdissä etäisyys lähimmästä koulusta määrittää hajarakennusoikeutta
Kyläkoulut tuntuvat olevan haluttua riistaa monessakin Suomen kunnassa. Somessa keskustelijoilla on ollut enemmän kuumaa tunnetta kuin kylmää faktaa. On ihmetelty, miten Vihdin veronmaksajien rahoilla on varaa pitää yllä kyläkouluja. Moni luuleekin, että Vihdin verotulot ovat peräisin vain taajamista. Karkeasti voidaan Tilastokeskuksen tilastoista laskea, että lakkautusuhan alla olevien koulujen kylistä tulee n.10 % Vihdin kunnallisverokertymästä. Jokaiselta kylältä maksetaan Vihdin kunnalle kunnallisveroja keskimäärin 2,2 miljoonaa € /kylä vuosittain. Kiinteistöverotulot on sitten oma lukunsa.
Kyläkoulujen lakkautuspäätöstä valmisteltaessa ei ole lainkaan tutkittu, miten palvelun nimeltä ”lähikoulu” katoaminen vaikuttaa muita palveluja ja kuntalaisten oikeuksia koskeviin päätöksiin. Koulujen lakkauttamisella on suora vaikutus lasten oikeusturvan lisäksi maanomistajien oikeusturvaan.
Vihdin kunnassa maanomistajien tasavertainen kohtelu rakennuslupia ratkaistaessa määrittyy hajarakennusoikeuden laskentamallilla, jossa otetaan huomioon mm. alueen palveluetäisyys, joka Vihdin kunnassa on laskettu etäisyytenä lähimmästä koulusta. Laskennan lähtökohtana on, että mitä lähempänä palvelu (käytännössä koulu) on, sitä isompi todennäköisyys on saada rakennuspaikkoja.
Kyläkouluja ei voitane lakkauttaa ainakaan, ennen kuin kylille on saatu oikeusvaikutteiset osayleiskaavat, jotka mitoittavat rakennusoikeutta, koska toistaiseksi etäisyydellä kouluun on huomattava vaikutus rakennusoikeuksia mitoitettaessa. Vihdin kunnassa nimittäin rakennusjärjestys, joka toimisi hajarakentamisen ohjausvälineenä, on lakannut olemasta voimassa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaakaan ole.
”Suunnittelutarvealueet (MRL 16 §), joilla ohjataan rakentamista esim. haja-asutusalueilla, voidaan määritellä kunnan yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä. Jos alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maakuntakaava ainoa alueen maankäyttöä ohjaava kaava.” (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, s 126).
Uudenmaan maakuntakaavassa on osoitettu Vihdin nykyiset kylät, joiden palvelurakennetta ollaan nyt karsimassa rajusti. Sen seuraus on, että ”alueelta puuttuvat palvelut”, mikä toteamus on yksi Uudenmaan ELY-keskuksen käyttämä perustelu kielteisissä poikkeusluparatkaisuissaan. Tässä juuri on yksi kyläkouluratkaisusta aiheutuvista maaseutuvaikutuksista, joiden arviointia (siis maaseutuvaikutusten arviointia) ei ole suoritettu lainkaan.
Uudenmaan maakuntakaavassa tavoitteena on ”vahvistaa nykyisiä kyliä monipuolisiksi asumisen ja palveluiden keskittymiksi” (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, s 39). Olen ymmärtänyt, että viranomaisten tulisi kaikessa toiminnassaan ja päätöksenteossaan pyrkiä edistämään maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista.
Kyläkoulujen lakkautuspäätös kävelisi pahasti yli Uudenmaan maakuntakaavan tavoitteiden tehden tyhjäksi eriluonteisten kylien suunnitelmallisen kehittämisen, joka tapahtuu ohjaamalla rakentamista kohti kyläkeskuksia ja luomalla edellytykset (olemassa olevien) palveluiden säilymiselle tai jopa lakkautettujen palveluiden palauttamiselle.
terveisin nimimerkki ”Kukin ymmärryksensä mukaan”
