Runonäytelmä kunnioittaa satavuotiasta Suomea
Vihtijärvi saa oman Suomi100 -tapahtumansa. Aaro Hellaakosken tuotannosta ammentava runonäytelmä Maasta tullut sai ensi-iltansa jo 25 vuotta sitten, mutta palaa nyt estradeille Vihtijärven Nummituvalla. Tapahtuman takana on vihtijärveläinen Jukolan talo, jota isännöi näyttelijä Antti Virmavirta.
Virmavirta kertoo, että halusi järjestää kotikylällään jotakin Suomi100 -teemaista. Maasta tullut -runonäytelmän uudelleen lämmittäminen oli ollut mielessä useasti aiemminkin, mutta nyt hetki tuntui oikealta. Sama vanha porukka lupautui mukaan talkoohengessä, ohjaaja Heikki Vihisen johdolla.
Antti Virmavirta loi Vihtijärvelle oman Suomi100 -tapahtuman. (Kuva: Varpu Virmavirta)
Heikki Vihinen kertoo, että esitys kannattaa lämmittää uudelleen, sillä se on ”yksikertaisesti hyvä”. Hellaakosken tekstit ovat eri tavoin maailmaa pohtivaa ja ihmisen maanpäällistä vaellusta peilaavaa. Hellaakoski lähestyy aiheitaan usein yksityiskohtien kautta, tekstin pysyessä ihmistä lähellä.
Runonäytelmän myötä tekijät haluavat osaltaan kunnioittaa satavuotiasta Suomea. ”Samalla haluamme nostaa esiin yhden niistä merkittävistä kulttuurivaikuttajista, jotka ovat jääneet ehkä vaille suurempaa huomiota”, Vihinen sanoo. Aaro Hellaakoski (1893-1952) oli suomalainen runoilija, joka kirjoitti myös proosaa ja esseitä. Hellaakosken merkitys suomalaisen lyriikan kehityksessä on ollut merkittävä.
Vihinen tuo runonäytelmän mielellään pienelle kylälle ja Nummituvan nostalgiseen saliin. Lavatanssien kulta-ajoista, jolloin Nummituvan estradilla esiintyivät maan suurimmat tähdet Olavi Virrasta Hurriganesiin, on vierähtänyt aikaa, mutta paikan henki on ennallaan. Vihinen muistuttaa, että kulttuuri ponnistaa nimenomaan pienistä yhteisöistä, vaikka nykymaailman ”humputuksissa” asia saattaakin joskus unohtua.
Maasta tullut on Heikki Vihisen ohjaus. (Kuva: Harri Hinkka)
Runon suuri sisältö
Antti Virmavirran matkassa runot ovat eri tavoin kulkeneet läpi elämän. Äidinkielen opettajana työskennellyt äiti pani pienen pojan lausumaan runoja, välillä jopa vasten tämän tahtoa. Siitä jäi kuitenkin kytemään kipinä, joka vuosien myötä johdatti Antin runojen pariin myös työssään, jopa runoviikon taiteelliseksi johtajaksi saakka.
Näyttelijän tärkeimpiä työkaluja on käsikirjoitus. Runoa Antti kuvailee eräänlaiseksi tiivistetyksi käsikirjoitukseksi. Runo on kuitenkin paljon punnitumpaa tekstiä – jokainen säe kertoo ja sisältää paljon.
”Runous on kova laji”, Antti tiivistää.
Suomi100: Runonäytelmä Maasta tullut Nummituvalla sunnuntaina 19.11.2017 klo 14. Katso tapahtumailmoitus.
(6.11.2017 HE)
