Puuvartiset kasvit kiinnostivat
Milloin tammea voi leikata? Mitä tarkoitetaan lehtometsällä? Miten vanhaksi haapa voi elää? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastailtiin Puut ja pensaat -retkellä viime sunnuntaina.
Vahvistuva Vihtijärvi -hanke on järjestänyt luontoaiheista koulutusta kyläläisille toukokuusta alkaen. Syyskuun teemaksi oli valittu puut ja pensaat, joiden maailmaan johdatteli dendrologi Heikki Kiuru. Aurinkoinen ja lämmin sunnuntai oli mitä oivallisin pienelle kävelyretkelle kauniissa Hiiskulan kartanon ympäristössä. Retkeläiset saivat tutustua sekä alueen vanhimpiin puihin että nuoriin kujannepuihinkin. Kävelyreitti kulki halki pienen arboretumin, jossa ihastaltiin muun muassa kynä- ja vuorijalavia, mustakuusia ja siperianpihtoja.
Heikki Kiuru on Suomen tunnetuimpia dendrologeja. Kiuru on tehnyt pitkän uran puuvartisten kasvien parissa, ja opettaa tällä hetkellä puunhoitajia eli arboristeja Hyvinkäällä Hyria koulutus Oy:ssä.
Puut ja pensaat -retkelle osallistui yhteensä lähes kaksikymmentä henkilöä ympäri Vihtiä. Hurranmäessä pysähdyttiin keskustelemaan vanhoista tammista.
Yksi Suomen vanhimmista kuusista kasvaa Hiiskulantien varrella. Kolmen aikuisen käsivarret tarvitaan tämän puun halaamiseksi; ympärysmittaa kertyy komeat 390 cm. Etualalla Wilhelm Brummer ja oikealla Heikki Kiuru. Karin Fougstedt ei näy jättikuusen takaa.
Komealle kuuselle on mitattu korkeutta 33 metriä. Puuvanhus on arvioitu yli 200-vuotiaaksi.
(14.9.2016 HE, kuvat Juha Ahvenharju)
