Maaliskuu 2013: Tarja Taskinen, 56
Tarja esittelee kättensä jälkeä omassa ompelimossaan.
Ompelijattaresta romanikulttuurin tuntijaksi
Tarja Taskinen oli 17-vuotias ammattikoulusta pukuompelijan linjalta valmistunut nuori lapualaistyttö, kun hän muutti työn perässä Hyvinkäälle. Siitä alkoi ura hääpukuompelijana. Lisäksi Tarja ehti tehdä kaksitoista vuotisen uran Osuustukkukaupan ompelijana, aluksi malliompelijana edeten lopulta miesten pukujen ompelijaksi. Ennen oman ompelualan yritystään Tarja toimi myös korjausompelijana Lauttasaaressa, jossa hänen asiakkainaan oli myös tunnettuja näyttelijöitä ja muita Helsingin silmäätekeviä.
Romanihameita vuodesta 1990
Vuonna 1990 Tarja alkoi tehdä hameita romaneille. Koulutuksen hän sai romanihameisiin perehtyneeltä vanhemmalta ompelijattarelta Violalta. Vuoden kestävän oppisopimuskoulutuksen jälkeen Tarja koki työn omakseen. Tällä hetkellä Tarja tekeekin pääsääntöisesti hameita romaninaisille. Asiakkaita hänellä on Suomesta, mutta myös Ruotsista ja muista Pohjoismaista. Vastaavanlaisia pukuja ei käytetä romaneiden keskuudessa muualla maailmassa.
”Kerran hankin pakallisen tummansinistä samettia hameita varten, mutta kukaan ei ilmeisesti uskaltanut valita kyseistä samettia. Musta on hameiden väri, vaikka periaatteessa mitään erityistä sääntöä hameen värille ei olekaan”, Tarja kertoo. ”Välillä olisi mukavaa tehdä kuitenkin jotain värikkäämpääkin, vaikka sitä tummansinistä”, Tarja nauraa. Tarjan ompelimossa on laatikoittain kimalletta ja säihkettä. Tarjan poika Joonas on tehnyt suuren työn selvittäessään tavarantoimittajia eri puolilta maailmaa. Tarjan yritys tuokin strassikoristeita ja sametteja useasta maasta. Hänellä on myös omia strassikoriste-malleja, joita teetetään ulkomailla. Uutuudet otetaan aina innolla vastaan. Myös paljetteja käytetään romanihameiden koristeluun. Periaatteessa vain mielikuvitus on rajana, mutta perinteikkäät mallit pitävät pintansa.
”Tilasin kerran jopa Swarovskin kristalleilla koristeltua nauhaa, mutta se ei ottanut tuulta siipiensä alle”, Tarja kertoo kokeiluistaan. Romanihameisiin menee keskimäärin 7,5 – 9,5 metriä samettia, siihen koristeet ja ompelutyö päälle. Tästä voi pikaisesti laskea, että hame ei ole halpa sijoitus. Parikymmentä kiloa painava hame maksaa 500 eurosta aina yli tuhanteen euroon. Nuorisohame on noin 80 euron arvoinen. ”Hameita tulee tehtyä noin 30 kappaletta kuukaudessa. Lisäksi siihen vielä korjaustöitä, joista suurin osa on sametin vaihtoja”, Tarja kertoo työstään.
Kohtalo johdatti Vihtijärvelle
Miten Tarja sitten päätyi Vihtijärvelle? Tarja puhuu kohtalon johdatuksesta. Neljän lapsen äiti oli eronnut muutama vuosi aiemmin miehestään, kun hän sattumalta kohtasi Kimmon Hyvinkäällä. ”Ensin yritimme asua Hyvinkäällä, mutta Vihtijärveltä kotoisin oleva Kimmo kaipasi kotiseudulleen. Sitten vuosituhannen vaihteen tinoilla muutimme tänne. Ensin ajattelin, että en mene enää koskaan naimisiin, mutta kun Kimmo kosi minua polviltaan, niin en voinut olla suostumatta.” Kimmo harrastaa moottoriurheilua ja se viekin suuren osan Tarjan vapaa-ajasta. ”Kimmon kanssa liikumme ympäri suomea Old’s mobile -rallikilpailuissa. Kimmo on menestynytkin ihan hyvin kisoissa”, selkeästi miehestään ylpeä Tarja kertoo.
Tarjalla on kolme aikuista poikaa ja tyttö. Joonas, joka on keskimmäinen pojista, auttaa äitiään muutamana päivänä viikossa yrityksen pyörittämisessä. ”En ole kauhean hyvä paperihommissa, joten Joonas auttaa minua niissä”, Tarja naurahtaa. ”Joonaksen tehtävä on pyörittää nettikauppaa, tehdä tilaukset, vastata sähköposteihin ja niin edelleen. Näin minä voin keskittyä ompelutöihin”, Tarja jatkaa. Neljän lapsen lisäksi Tarjalla on neljä koiraa ja neljä lastenlasta.
”Hieman harmittaa, että en ole kirjoittanut mitään muistiin vuosien varrella. Kun tässä joskus jää eläkkeelle, niin olisi voinut kirjoittaa vaikka kirjan”, Tarja naureskelee. Tällä romanikulttuurin tuntijalla olisikin monta mielenkiintoista tarinaa kerrottavana. Ehkä joskus voimme lukea hänen kertomuksiaan myös kirjan muodossa.
Teksti Sari Ahvenharju, kuvat: Sari Ahvenharju ja Tarja Taskisen arkisto
