Luontokurssi on polkaistu käyntiin
Osana Vahvistuva Vihtijärvi -hanketta alkoi sunnuntaina 22.5.2016 luontokurssi. Kurssin ensimmäisen tilaisuuden aiheena olivat Vihtijärven luonto- ja maisemaselvitykset. Parikymmentä aiheesta kiinnostunutta oli saapunut kylätalolle kuulemaan, kun Juhani Päivänen, Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksen emeritusprofessori, kävi läpi erityisesti luontoselvitystä.
 |
| Aikaisemmin päivällä Facebookissa oli ilmoitettu, että tilaisuus päättyy ennen jääkiekkofinaalin alkua. |
Juhani on kesä-moksilainen, joten Moksin seutu on hänelle Vihtijärveä tutumpaa. Silti kytköksiä Vihtijärveen löytyy. Moksin mökillä hän on käynyt lapsesta saakka, ja sieltä tultiin kesäisin polkupyörillä J. E. Salon kaupalle. Nyt hän oli saanut toimeksiannon tutustua Vihtijärven luonto- ja maisemaselvityksiin, jotka teetettiin VITAL-hankkeen aikana. Tehtävä oli kertoa vihtijärveläisille, millä tavalla selvityksiä pitäisi lukea ja miten niitä voitaisiin hyödyntää tulevien kehittämishankkeiden pohjana. Juhani kertoi käyneensä läpi erityisesti luontoselvitystä.
Vihtijärven luontoselvityksestä käy ilmi, että sen lähteenä on käytetty suurimmaksi osin avoimia tietopalveluja, eli mm. erilaisia karttoja ja ilmakuvia. Tutkimukseen käytettiin vain kolme maastopäivää, eli selvityksessä ei ole juurikaan paikkaan sidottua tarkkaa tietoa eri kohteista. Koska maastotyön osuus oli vähäinen, jää selvitys osin yleispiirteiseksi.
Vihtijärvi sijaitsee Salpausselkien välisellä alueella, ja jääkauden jäljet näkyvät luonnossa selvästi. Vihtijärvellä on paikkoja, joissa mannerjää aikoinaan pysähtyi ja joissa nykyään on arvokasta reunamoreenia. Näillä alueilla esiintyy myös pohjavettä. Myös Hiukkalammen länsipuolella sijaitsevat Rönninlukot ovat syntyneet jääkauden vaikutuksesta.
Yksi luontoselvityksen merkittävistä alueista on Rokokallion alue. Sen korkeimmat kohdat ovat olleet Baltian jääjärven pinnan lähdetty laskuun ensimmäisiä ilmestyneitä luotoja. Juhani kertoi vihtijärveläisiä kiinnostavan faktan, jota ei selvityksessä mainittu. Aikoinaan nimittäin Rokokallion laella sijaitsi korkea puutorni, tarkemmin kolmiopistetorni. Se muodosti yhdessä Kallion kirkon tornin ja Kirkkonummella sijaitsevan kolmiopistetornin kanssa ensimmäisen kolmion, jonka avulla tarkkaa Suomen karttaa alettiin tehdä.
 |
| Juhani Päivänen kertoi olevansa elinkautinen osa-aikamoksilainen. |
Luontoselvitykseen on listattu yhteensä 48 kohdetta, joista 10 on merkitty arvokkaiksi. Näitä ovat esimerkiksi Nokkalanlahden jalopuumetsikkö, joka on suojeltu kohde, moreenimuodostumat sekä liito-oravan elinalueet. Kaikkein kiinnostunein kannattaisi vihtijärveläisten Juhanin mukaan olla lopuista 38 kohteesta, jotka on selvityksessä jaettu ryhmiin joidenkin niiden tunnuspiirteiden mukaan. Niistä ei tiedetä tarpeeksi ja siksi seuraava luonnollinen askel olisikin kartoittaa ne tarkemmin.
Luontoselvitys herätti kuulijoissa paljon keskustelua ja kysymyksiä esitettiin sekä Juhanille että yleisölle. Paikalla olleiden vanhan polven vihtijärveläisten ansiosta saatiin taas todeta, että luontoon ja ympäristöön liittyy muistoja, ja jäljet menneisyydestä näkyvät nyky-ympäristössämme esimerkiksi nimistössä. Ehkä Niemenjärvestä tuli Alimmainen, koska Hiiskula laski Ylimmäisestä sinne säilöttyä vettä alas kohti Niemenjärveä.
Luonto- ja maisemaselvityksen löydät tästä.
Luontokurssi jatkuu 7.6.2016. Silloin aiheena ovat villiyrtit.
Kesätauon jälkeen on tiedossa ainakin kosteikkokurssi. Muutoin kurssin aiheet ovat vielä auki, mutta ehdotuksia saa antaa Heli Einesalolle, heli.einesalo@vihtijarvi.fi tai 044 2760 001.
(25.5.2016 LR-J, kuvat Juha Ahvenharju)
