Kuukauden kyläläinen, lokakuu 2016: Arto Lampinen, 55
Melko tarkalleen 30 vuotta on kulunut siitä, kun Arto Lampinen nousi ensimmäistä kertaa näitä Hiiskulan metsästyskämpän portaita. Kairin kämppä on Vihtijärven metsästysseurueen tukikohta.
”Kivikylästä pois aina kun mahdollista”
Pilke silmäkulmassa mies sanoo tunnustavansa oranssia väriä, muttei kuitenkaan ole jalkapallofani. Oranssiliivinen mies vilahtaa syysaikaan kylällä tämän tästä.
Kuukauden kyläläisemme Arto Lampinen on liikkunut Vihtijärvellä jo 30 vuoden ajan, muttei ole asukas. Kyseessä on Vihtijärven metsästysseurueen jahtipäällikkö, joka koluaa kylän metsiä varsinkin näin hirvenmetsästysaikaan. Siksi siis oranssia päällä.
Hyvinkäällä asuva puolivallaton poikamies kurvaa helposti Vihtijärvelle muulloinkin, onhan se lähes työmatkan varrella. Arto on tehnyt pitkän uran asiantuntijana metsäteollisuudessa, ja pitää pulpettia nyt Pitäjänmäessä. 1990-luvulla työ vei ympäri maata ja maailmaakin, ja mies asui poissa Suomesta kahdeksan vuoden ajan.
Lampinen on maatalon poikia Keuruulta. Veren perintönä on tullut läheinen suhde luontoon, sekä harrastukseksi metsästys. ”Oikealla tavalla tehty metsästys on luonnon suojelua”, hän toteaa. Oikealla tavalla hän tarkoittaa sitä, että mitään eläinlajia ei tuhota, mutta pidetään hallinnassa. ”Paitsi villisika on sellainen laji, joka pitäisi kitkeä pois. Se ei kuulu Suomen luontoon, ja voi levittää tautia joka tarttuu myös kotisikoihin.”
Metsästys on pysynyt miehen mukana myös maailmalla kulkiessa. Saalislistaa hän suostuu raottamaan vain vähäsen. Jos on kolunnut maailman metsiä Afrikkaa myöten, onhan sitä tullut törmättyä vähän eksoottisempiinkin eläimiin, hän tyytyy toteamaan.
Nuori Arto muutti Keuruulta Etelä-Suomeen opiskellakseen puunjalostusta. Otaniemen-vuosina nuorille teekkareille kävi puhumassa metsästyksestä muuan Eero Pettersson. Nimi on monelle vihtijärveläiselle tuttu. Pettersson nimittäin hoiti Kivistön Heikin kanssa Hiiskulan hirvenmetsästystä tuolloin 1980-luvulla, ja hänellä oli erä- ja kalaretkiä järjestävä yritys. Metsästyksestä kiinnostuneilla teekkareilla oli mahdollisuus lähteä apumiehiksi jahtiin. Artokin lähti, ja näin tulivat Vihtijärven alueet miehelle tutuksi.
Siinä vaiheessa, kun työ vei pitkiksi ajoiksi ulkomaille, Arto oli pitkään poissa Vihtijärveltä. 2000-luvun alkupuolella työ kuitenkin asettui Suomeen, ja siloin tie vei taas tuttuun kylään ja metsälle. Arto oli perustamassa nykyistä metsästysseuruetta, joka alkuun tunnettiin nimellä Hiiskula Hunt.
Nykyisin jahtipäällikkönä Arton tehtävänä on organisoida hirvi- ja peurajahdit, sekä huolehtia siitä että jahti tapahtuu lain mukaisesti. Vihtijärven alueella kaatuu vuosittain toistakymmentä hirveä sekä jopa 40 valkohäntäpeuraa. Supikoiria saadaan useita kymmeniä, ilveksiäkin on alueella paljon. ”Karhuja käy alueella, mutta ei asusta”, Lampinen arvioi.
Mies tunnustaa kaipaavansa luontoon usein. ”Kivikylästä pitää päästä pois aina kun se on mahdollista.” Vihtijärvellä on oma sijansa miehen sielussa. ”Se tulee kakkosena heti Hyvinkään jälkeen, ja on siis kiilannut jo Keuruunkin edelle”, mies naurahtaa. On helppo nimetä ne asiat, jotka ovat kohdallaan: pienessä kylässä on paljon metsää, vesistöjä, tilaa.
Haastattelua seuraavana aamuna kello kahdeksan on tarkoitus lähteä jahtiin. Arto aikoo olla paikalla aamuhämärissä kuuden aikaan, jotta ehtii kuulostella. Silmä on vuosien saatossa harjaantunut, ja löytää helposti saaliin pellonreunan hämärästä.
Haluatko mukaan seurueen toimintaan? Arto vinkkaa, että metsästyksestä ja seurueen toiminnasta kiinnostuneet voivat rohkeasti ottaa yhteyttä. Arto Lampisen tavoitat numerosta 040 834 9350.
Teksti ja kuvat: Heli Einesalo
Valinta kuukauden kyläläiseksi ei edellytä erityisiä ansioita, saavutuksia tai merkkipäivää. Riittää, että asuu kylällä – tai liittyy jotenkin kylän elämään. Ketä toivoisit kuukauden kyläläiseksi? Tee ehdotus toimitukselle tässä linkissä. Itseäänkin saa ehdottaa.
