Kuukauden kyläläinen, lokakuu 2015: Reetta Liikala, 35
Ekaluokkalaisen äidistä huokuu tyytyväisyys ja luottavainen mieli. Reetta Liikala ei tunnusta panikoineensa tänä syksynä, kun esikoinen Heini aloitti koulun. Tyttö oli valmis koululaiseksi ja on aina pitänyt tehtävien tekemisestä, Reetta kuvailee. Kouluunlähtö aamuisin sujuu jo kohtuullisen itsenäisesti, ja arki rullaa painollaan. Kolmevuotias Kaapo on touhukas päiväkotilainen.
Reetan ja Ollin perheessä vietetään tällä hetkellä sitä tyypillistä lapsiperheen arkea. Sitä, jossa tasapainoillaan kiireisen työn ja perhe-elämän kesken, selvitellään lasten leikkejä, ja havahdutaan öisin siihen, kun joku pieni kömpii väliin nukkumaan. Sitä elämää, jossa ollaan kiitollisia keittiön täyspuisesta pöydästä, josta hiomalla saa lasten paukuttamat lusikanjäljet tai piirtämisestä ohi livahtaneet tussinvedot aika ajoin pois. Samalla eletään hyvää arkea, jossa vapaa-ajalla rentoudutaan ystävien ja sukulaisten seurassa, retkeillään luonnossa ja touhutaan lasten kanssa oman talon pihalla. Saattaapa Reetan nähdä usein myös juoksulenkillä, zumbassa ja joogatunnilla.
Reetan työ Stora Ensossa on haastavaa mutta mielenkiintoista. Yrityksen palveluksessa on vierähtänyt jo yhdeksän vuotta, mutta suuri yritys tarjoaa jatkuvasti uusia haasteita ja etenemisen mahdollisuuksia. Kesäkuussa Reetta ryhtyi vetämään koko yrityksen kattavaa, maailmanlaajuista sisäisen valvonnan kehitysprojektia. ”Yksi parhaimmista asioista työssäni on mahdollisuus tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa monikulttuurisessa ympäristössä. Ihmisten kohtaaminen on se, mistä tässä työssä nautin eniten”, Reetta kertoo. Ekonomiksi aikanaan opiskellut nainen kertoo opiskelleensa muun muassa psykologiaa ja sosiaalipsykologiaa, ihan huvikseen, jotta oppisi lisää ihmisistä, heidän käyttäytymisestään ja vuorovaikutuksesta ryhmissä. Työ on tärkeä asia naiselle, joka on jo 12-vuotiaasta asti tehnyt koko ajan jotain, ja opiskeluaikanakin työ kulki koko ajan rinnalla. Reetta kertoo, että itsensä haastaminen ja uuden oppiminen ovat se juttu, mikä pitää työnteon mielenkiintoisena. Myös arvot kuten oikeudenmukaisuus, luottamus, rehellisyys ja tasa-arvoisuus ovat tärkeitä. ”Näitä arvoja yritämme parhaamme mukaan mieheni kanssa opettaa myös lapsillemme”, Reetta kuvailee.
Luonto on perheelle henkireikä. Olohuoneen ikkunoista avautuu upea metsämaisema, ja pihalla on oma lampi, jonne kesäisin pulahdetaan uimaan. Pohjoisen Vihtijoentien varressa on asuttu vuodesta 2008. Reetta ja Olli ovat molemmat kotoisin Lopelta, joten Vihtijärvi on ollut aina läpikulkureitiltä tuttu. Opiskeluaikana pari asui Helsingissä ja Espoossa, ja ensimmäistä omaa asuntoa etsittiin aluksi pääkaupunkiseudun lähikunnista. ”Sitten tutun tutulta kuulimme tästä tontista, joka oli myynnissä. Kaverit ja sukulaiset pitivät hulluina, kun ensimmäiseksi asunnoksi päätimmekin rakentaa oman talon, reilusti alle kolmekymppisinä”, Reetta nauraa. Niin vahvasti kuitenkin mieleen piirtyi tuleva pihatien ja talon paikka, kun tonttia ensi kertaa käytiin katsomassa, että se oli siinä.
Reetalle on jäänyt vahvasti mieleen talvinen päivä, jolloin hän talon rakennusaikana piipahti Kuuselan Anulle ostamaan Vihdin kruunu –kirjaa. Anu oli juuri leiponut sämpylöitä. Kun hän kuuli, että olen matkalla rakennustyömaalle, hän antoi minulle, ventovieraalle, pussillisen mukaan. Tuli sellainen olo, että olen tainnut tulla kotiin, Reetta muistelee. ”Täällä on paljon tällaisia vahvoja, empaattisia ja aikaansaavia ihmisiä, jotka toimivat hyvin roolimallina itselleni ja muille”.
Teksti: Heli Einesalo, muokkaus: Reetta Liikala. Kuvat: Olli Liikala.
