Vihtijärven kyläkoulun pihamaa täyttyi sunnuntaisena iltapäivänä 150-päisestä yleisöstä, jonka joukossa oli nykyisiä ja entisiä kyläläisiä sekä alueen kesäasukkaita. Kylän sydämenä toimiva koulurakennus oli tullut kunnioitettavaan sadan vuoden ikään. Tätä juhlittiin puhein, musiikki- ja runoesityksin sekä tietysti lukuisin tarinoin ja muistoin kokonaisen vuosisadan ajalta. Juhlan juontajana toimi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mari Hennola.
Erottautumistekijä
Yhteisöllisyys, omatoimisuus ja Hiiskulan kartanon vahva tuki – siinä kolme vankkaa tekijää, jotka Vihdin kunnanvaltuutettu, Vihtijärvellä asuva Markku Pietilä mainitsi puheessaan merkittävimmiksi tekijöiksi siinä, että kylällä edelleen toimii koulu. Lisäksi koulutoiminnan jatkumisen on mahdollistanut kunnan myötämielisyys, Pietilä totesi.
Pietilä muistutti kyläkoulujen merkityksestä ja korosti pienen, yhteisöllisen koulun olevan merkittävä erottautumistekijä. Lapsimäärän väheneminen koko maassa on uhka monelle koululle, mutta toisaalta uusi rakentamisjärjestys helpottaa rakentamista kyliin, Pietilä summasi.
Lämmin sää suosi kakkukahveja ulkosalla. Kyläkoulurakennukseen sai tutustua myös sisältä, ja yläkertaan oli koottu Juha Ahvenharjun valokuvanäyttely koulun remontin ajoilta. Kakkua tarjoilemassa kyläkoordinaattorina toimiva Anu Nilsson.
Alkuun oli kantovesi ja ulkokäymälät
Kaisa Kuusela kertoi syntymäpäiväjuhlassa koulun historiasta. Kesti pitkään, että koululle ei tullut vettä, vaan kaikki vesi kannettiin parinsadan metrin päässä olevasta lähdekaivosta. Koulu sai vesijohdon vasta 1950-luvulla. Piharakennuksessa sijainneet ulkokäymälät vaihtuivat sisävessoihin 1970-luvulla. Myös navettana toiminut piharakennus on siirtynyt kyläyhdistyksen omistukseen vuonna 2022, ja sitä kunnostetaan parhaillaan harraste- ja varastokäyttöä varten.
Kuusela kertoi, että parhaina vuosina koulussa oli toistasataa oppilasta. Neliopettajaiseksi kasvaneessa koulussa oli tiivis tunnelma, ja esimerkiksi joulujuhlaa vietettiin usein läheisessä Nummituvan salissa, jossa oli enemmän tilaa.
Kyläkoulun kasvatti Kaisa Kuusela kertoi juhlan aluksi koulun historiasta.
Kylää järkyttänyt tragedia, kolttosia käymälöissä ja virtahepo pihassa
Kyläläiset ja itsekin kyläkoulua käyneet sisarukset Raija Toiviainen ja Päivi Putkonen-Hegazi olivat juhlaa varten haastatelleet lukuisia entisiä ja nykyisiä koulun oppilaita. Kukin sai kertoa, mitä itselle on jäänyt mieleen vuosista Vihtijärven koulussa.
Moni oli jakanut muistojaan koulumatkoista. Ei ollut tavatonta, että alkuvuosikymmeninä kouluun saavuttiin pitkien taipaleiden takaa hiihtäen, tai kesäaikaan paljain jaloin. Joku saattoi saada hevoskyydin, joku onnistui hyödyntämään maitoauton aikaista kyytiä. Myös sota-ajan niukkuus ja vaatimattomat koulutarvikkeet muistettiin elävästi.
Useat haastatellut muistelivat myös välituntien leikkejä, koulun retkiä sekä erilaisia tapahtumia. Toiviainen itsekin muistaa, miten koulun pihalle tuotiin joskus näytille ilmielävä virtahepo. Myös kolttoset ovat jääneet mieleen, ja joku muisti, miten ulkokäymälän päivän ensimmäistä kävijää viskottiin lumipallolla – käymälän istuinreiästä alakautta.
Vanhimman ja vakavimman muiston oli jakanut yli 90-vuotias entinen oppilas. Kahden lapsen hukkumisturma Niemenjärven jäihin joulukuussa 1946 oli koko kylää järkyttänyt, valtava tragedia. Nuoren koululaisen sydämeen on jäänyt ikuinen muistijälki kunniakujasta, joka kahden pienen vainajan muistoksi muodostettiin koululta viereiselle tontille näitä lapsia varten perustetulle hautausmaalle.
Runoja ja lauluja esittivät nykyiset koulun oppilaat: Onni Nystén (vas.), Martta Kuusela, Peppi Hennola, Ronja Hennola, Enna Hennola ja Elsa Tuominiemi. Taustalla säestäjänä toiminut Henna-Riina Kuusela.
Eija Sinikka esiintyi ja lauloi vanhan laulun Peipon pesä.
Tuhansien talkootuntien tulos
Vihtijärven koulun omistaa nykyisin Vihtijärven kyläyhdistys, joka vuokraa rakennusta Vihdin kunnalle koulutoiminnan järjestämistä varten. Erityiseen järjestelyyn päädyttiin, kun rakennuksessa vuonna 2004 ilmenneen sisäilmaongelman korjausarvio nousi niin korkeaksi, ettei kunta ollut valmis ryhtymään remonttiin. Edessä olisi koulun lakkauttaminen, rakennuksen myyminen ja opetuksen siirto Haimoon kouluun.
Kyläläiset vastustivat vankasti koulun lakkauttamista ja suhtautuivat korjauksen kustannusarvioon epäilevästi. Teetettiin uusi arvio, neuvoteltiin korottomasta remonttilainasta paikallisen Hiiskulan kartanon kanssa ja oltiin valmiita tekemään valtava määrä talkootyötä, jotta koulu saataisiin kuntoon ja takaisin toimintaan. Monen mielestä hullultakin kuulostanut suunnitelma toteutui, ja kesäkuun lopulla 2007 koulurakennus siirtyi kyläyhdistyksen omistukseen, kauppasummana yksi euro. Alkoi valtava remontti, jonka aikana tehtiin tuhansia talkootyötunteja.
Koulutoiminta pääsi alkamaan uusituissa tiloissa syksyllä 2009. Hiiskulan kartanon myöntämä 250 000 euron laina saatiin kokonaisuudessaan maksetuksi sovitulla kymmenen vuoden maksuajalla vuonna 2019. Laina katettiin kunnalta saaduilla vuokratuloilla, erilaisilla lahjoituksilla ja avustuksilla sekä uutteralla varainkeruulla. Vuonna 2010 Vihtijärvi valittiin valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi.
Alakerrassa toimii kaksiopettajainen koulu, jossa opiskellaan vuosiluokilla 1–3 sekä 4–6. Yläkerta on kaikkien kyläläisten harrastetilaa, jossa järjestetään esimerkiksi joogaa ja käsityökerhoa, lautapeli-iltoja sekä erilaisia kursseja ja tapahtumia. Tilaa myös vuokrataan juhla- ja kokouskäyttöön.
Juhlan järjestäjät olivat varautuneet sateeseen katoksin, mutta poutainen sää suosi juhlaa. Kuva: Mari Hennola
Juhla sai liikkeelle väkeä monessa sukupolvessa. Nuorin kyläläinen, puolivuotias Ahti Mikkola saapui juhlaan äitinsä Suvi Seppäsen kanssa.
Koulutoimintaa jo vuodesta 1895
Vaikka nykyinen koulurakennus täyttää nyt sata vuotta, Vihtijärven kansakoulu perustettiin jo vuonna 1895, Hiiskulan kartanon tonttilahjoituksen myötä. Ensimmäinen koulurakennus kävi kuitenkin pieneksi lapsimäärän kasvaessa 1920-luvulla. Hiiskulan kartanon silloinen isäntä, insinööri Hans Brummer antoi tuolloin vanhan koulun vierestä lisämaata uutta rakennusta varten.
Suunnittelu- ja rakennustyöt alkoivat vuonna 1923 ja arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema uusi koulu vihittiin käyttöön 16. elokuuta 1925. (HE)
Juhlahumuun olivat saapuneet myös Hiiskulan kartanon sisarukset Hans Brummer ja Karin Fougstedt.
