Joulukuu 2016: Kaisu Karstila, 54
Kävelyllä Kaisun kanssa
 |
| Kaisu ja Miska asettuivat kuvaa päivän toisen lenkin päätteeksi. |
Tapaan joulukuun kuukauden kyläläisen Kaisu Karstilan kauniina sunnuntaiaamupäivänä. Pakkasta on muutama aste, hento valkea kerros peittää maata ja aurinko paistaa. Olemme sopineet, että lähdemme pienelle kävelylle Kaisun kohta kolmivuotiaan Miska-koiran kanssa.
”Me ollaan tänään Miskan kanssa ehditty jo tehdä parin tunnin metsälenkki”, Kaisu heittää ja toteamme, että pinseri on siitä huolimatta täynnä energiaa. ”Siirtyisi vaan tuo energia minuunkin”, Kaisu naurahtaa. ”Töiden jälkeen tykkäisin hetkeksi levähtää sohvalle, mutta Miska tulee tuijottamaan herkeämättä ja raapii tassulla, että äksöniä nainen”. Koira onkin siitä hyvä, että sen kanssa on pakko lähteä metsään liikkumaan. ”Ja kohta huomaa, että on itsekin päästävä taas metsään”, Kaisu sanoo.
Kaisu muutti yksitoista vuotta sitten perheineen Espoosta Vihtijärvelle. ”Espoossa asuimme nukkumalähiössä, jossa edes naapureihin ei tullut juuri tutustuttua”, Kaisu muistelee. Perheen muutto Vihtijärvelle ajoittui koulun remonttiurakan kanssa samoihin aikoihin. Kaisu oli mukana talkoissa ja tutustui sitä kautta kyläläisiin. ”Kylän yhteisöllisyys on ollut hienoa löytää, ja se imaisi heti mukaansa”, Kaisu kertoo. Myös luonto miellyttää Vihtijärvellä: erityisesti Ylimmäisen harjumaisemat sekä Rokokallio ovat Kaisulle rakkaita paikkoja.
Harrastukset ovat tärkeää vastapainoa Kaisun työlle mielenterveyspuolen sairaanhoitajana. Säännöllisen kuntosaliharjoittelun lisäksi kylätalolla järjestettävä jooga on jo vuosia kuulunut Kaisun lempiharrastuksiin. ”Jooga on niin ihana juttu”, Kaisu huokaa ja kertoo joogan juurtuneen tavaksi niin, että pieniä harjoituksia tulee tehtyä kotonakin. Joogassa päivän mittaan kierroksilla käyneet aivot saavat luvan levätä ja keskittyä vain joogaharjoitukseen.
Kaisu kirjoitti syksyllä kylän nettisivuille mainion jutun susi-illasta. Susi-ilmiö on aina kiinnostanut luontoa rakastavaa Kaisua. Hän kertoo nähneensä juuri dokumentin itärajalla tapahtuvasta susien salametsästyksestä. ”Sen on kauheaa, miten siellä susien puolustajat saavat pelätä. Täällä etelässä asiasta onneksi pystytään puhumaan”, Kaisu juttelee. ”Sudet kuuluvat luontoon, mutta niitä ei pidä opettaa värille tavoille ja houkutella pihapiiriin”. Susi on fiksu eläin siinä missä koirakin, toteamme ja katselemme peuran hajujen perään sinkoilevaa Miskaa.
Kuten suden, myös koiran saa helposti opetettua väärille tavoille. ”Miskan kanssa olemme saaneet opetella asioita kantapään kautta”, Kaisu nauraa ja kertoo, että koiran kasvattaminen ei ole ihan yksinkertaista. Miska on Kaisun ensimmäinen koira sitten lapsuudenkodin, joten koiran kouluttaminen on ollut Kaisulle uutta. Siksi hän on hiljattain käynyt koirankoulutuskurssia, jonka viimeinen luento on juuri edessä. Kurssilla on opeteltu koiran ehdollistamista positiivisilla menetelmillä niin, että koira oppii itse hoksaamaan, mikä on toivottavaa käyttäytymistä. ”Koiran kouluttaminen vaatii hirveästi aktiivisuutta ja johdonmukaisuutta”, Kaisu selvittää.
Lenkkimme alkaa olla ohi. Koska on joulukuu, tiedustelen vielä Kaisun suhtautumista joulunviettoon. ”Joulu aiheuttaa lähinnä sen, että kynttilämäärä lisääntyy ja on mahdollisuus keskittyä yhdessäoloon sekä hyvään ruokaan”, Kaisu kertoo. ”Ei hössötystä, ei paineita”. Siis, rentoa joulun odotusta, Kaisu!
(6.12.2016 Laura Rostén-Jokinen)
Valinta kuukauden kyläläiseksi ei edellytä erityisiä ansioita, saavutuksia tai merkkipäivää. Riittää, että asuu kylällä – tai liittyy jotenkin kylän elämään. Ketä toivoisit kuukauden kyläläiseksi? Tee ehdotus toimitukselle tässä linkissä. Itseäänkin saa ehdottaa.
