Ilta Flyygelin Ääressä oli mukava matka musiikin maailmaan
Päivi Putkonen-Hegazi ja Magdy sekä Matilda Hegazi avasivat keskiviikkoiltana kotinsa Jaakolan oven tunnelmalliselle ja riemastuttavalle musiikkitapahtumalle ”Ilta Flyygelin Ääressä”. Aluksi valmistauduttiin musiikkikokemukseen talon tarjoamien mainioiden konserttikahvien- ja leivonnaisten parissa.
Illan esiintyjiä olivat Vihdin seurakunnan eläkkeellä oleva kanttori Martti Kilpeläinen ja hänen pianistivaimonsa Tuula Kilpeläinen. Martti haastoi illan kuulijakunnan mukaansa matkalle musiikin historiaan. Puitteet olivat hienot; talosta löytyy sekä tällä hetkellä hoidossa oleva flyygeli, että oma piano. Flyygelin alle jäi illan ajaksi myös emännän käyrätorvi, jota toivottavasti kuullaan toiste.
Jaakolan emäntä Päivi Putkonen-Hegazi ja illan esiintyjät Tuula ja Martti Kilpeläinen flyygelin ääressä.
Ohjelma alkoi kaikille tutulla ”Ukko Nooa”-sävelmällä. Pienen naureskelun jälkeen sävelmän variaatiot kuitenkin mykistivät noin kolmekymmenpäisen yleisön. Yhteensä kahdentoista kappaleen siivittämänä käytiin läpi musiikin ja säveltäjien historiaa ja arkeakin. Kävi selväksi, että ajat ovat todellakin muuttuneet. Ennen säveltäjät sävelsivät intohimonsa lisäksi myös henkensä pitimiksi, ei ollut apurahoja eikä stipendejä ja leipä tuli pöytään sitä mukaa kun sävellyksiä syntyi – jos ne olivat kustantajalle mieleen ja myivät. Teoston mahdollistamasta taloudellisesta korvauksesta ei ennen vuotta 1928 ollut musiikin ammattilaisilla tietoakaan.
Aikana ennen sähköisiä viestimiä ei musiikin kuunteluun juuri löytynyt tilaisuuksia. Nuotteja oli vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten hankala saada – eikä kaikkia sävellyksiä ole vieläkään nuotinnettu. Tästä kuulimme esimerkkinä Tuula Kilpeläisen isän, Casimir Edelmannin sävellyksen ”Black Serenade”, jonka Tuula oli isältään oppinut.
Yleisölle tarjottiin enemmänkin harvinaista kuultavaa; Tuula ja Martti esittivät katkelman Mozartin säveltämästä ja Griegin täydentämästä sonaatista kahdelle pianolle. Lisäksi kuultiin nelikätisesti soitettu osa Haydnin sinfoniasta ”Yllätys”.
Nelikätisesti soitettuja kappaleita sävellettiin aikoinaan runsaasti – antoihan yhdessä soittaminen mahdollisuuden läheisyyteen, jota ei muutoin siihen aikaan hyvällä katsottu.
Sävelmä ja tarina toisensa jälkeen vangitsivat kuulijansa, illan aikana opittiin paljon sekä soitinten, musiikin että säveltäjien historiasta ja elämästä muutenkin. Myös yleisö sai osallistua tapahtumaan liittymällä laulaen Martin uudelleen sovittamaan versioon E. J. Frederiksenin sovittamasta tutusta kappaleesta ”Maa on niin kaunis”. Ylimääräisenä, kolmantenatoista, kappaleena kuultiin Jouni Someron ”Mietiskely”.
”Hyvin on maailma kehittynyt”, totesi talon vanha isäntä Helge Putkonen illan päätteeksi kiittäessään vielä esiintyjiä ja yleisöä. ”69 vuotta tällä tontilla olen asunut, ja tänään oli tämän talon ensimmäinen kotikonsertti – näitähän voisi olla vaikka useamminkin”. Samaa mieltä oli yleisökin.
Ilta Flyygelin Ääressä -tapahtumaan osallistuvilla oli mahdollisuus osallistua myös Yhteisvastuu-keräykseen. Konsertista oli ilmoitettu muun muassa paikallislehden kirkollisissa ilmoituksissa.
(16.3.2016 KP, kuvat Pirjo Nieminen)
