Kuukauden kyläläinen huhtikuu 2015: Semi Tavi, 38
Opettaja työpöytänsä ääressä. Toukokuussa Semin luokka suuntaa lounaiseen Irlantiin, jonka kartta näkyy taustalla.
Pienessä koulussa on hyvä olla
Jos aivan tarkkoja ollaan, kuukauden kyläläisemme ei ole kyläläinen. Oikeasti Semi Tavi asuu Riihimäellä, mutta niin vahvasti hän on monen vihtijärveläisen arjessa läsnä, että mieluusti hänet voisi tänne omia.
Semi kertookin ihastuneensa kylään hieman silloin, kun pesti Vihtijärven koululla syksyllä 2013 alkoi. Semi toimii luokanopettajana, vastuullaan tällä hetkellä 5.-6. luokkien oppilaat. Pientä kyläkoulua Semi pitää hyvänä ympäristönä – niin oppilaille kuin opettajallekin.
Se, että kaikki tuntevat toisensa, on pääosin hyvä asia, Semi arvelee. Lapsille on turvallista, kun ei olla anonyymeja, hän pohtii. Tämä viitos-kuutosten luokka on ollut lähes muuttumaton jo esikoulusta asti, ja lapset ovat vähän kuin sisaruksia toisilleen, Semi kuvailee. ”Niin hyvässä kuin pahassakin”, hän lisää hymyillen. Semi kertoo myös, että lasten on selvästi helpompi olla rohkeasti oma itsensä, kun porukka on pienempi. Mahdolliset oppimisen vaikeudetkin selätetään yleensä nopeammin, kun ketään ei esimerkiksi nolota se, jos osaaminen ei ole samalla tasolla muiden kanssa. Joku voi tietysti kokea pienen porukan myös ahdistavana asiana, Semi muistuttaa. Asioilla on aina puolensa.
Semi mainitsee kolme asiaa, joihin hänen oma viihtyvyytensä koulussa perustuu: oppilaat, työkaverit ja oppilaiden vanhemmat. ”Eräänlainen sosiaalinen kolmio, jonka kaikki osat toimivat tässä koulussa hyvin”, hän kiittelee. Opettajien kesken vallitsee erittäin hyvä keskinäinen luottamus; kukin hoitaa oman alueensa hyvin, ja jokaisen työpanokseen luotetaan täysin.
Semi on aiemmin opettanut myös isoissa kouluissa mm. Vantaalla ja Helsingissä. ”Kyllä tämä on paras koulu, jossa olen ollut”, mies toteaa yhtään empimättä.
Opettajan työ on tänä päivänä hyvin haastavaa, ja vastuullistakin. Silti, jos työssä voi kokea olevansa jollekin hyödyksi, se tuntuu merkitykselliseltä, Semi pohtii.
Omia lapsia Semillä on kolme. Pojat ovat saman ikäisiä kuin omat oppilaat, ja tytär kohta kolmevuotias. Arki on kiireistä, ja vielä pitäisi löytää aikaa opiskelulle: luokanopettajan paperit ovat vielä gradua vailla, kun työelämä on vienyt mennessään. Toiveissa olisi saada opinnäyte kasaan tämän vuoden aikana. Potkua siihen antaa varmasti tuleva toukokuinen 5.-6. –luokkalaisten luokkaretki Irlantiin; gradun aihekin käsittelee leirikouluja ulkomailla.
Semi kertoo matkustelun muutenkin olevan lähellä sydäntä. Vieraat kielet ja kulttuurit kiinnostavat, ja erilaiset filosofiat ja mytologiat kiehtovat. Arjen askareet ovat viime aikoina vieneet sen verran huomiota, että näille kiinnostuksen kohteille on jäänyt valitettavan vähän aikaa. Kolmen lapsen isällä, remontin keskellä, jokunen lisätunti vuorokaudessa olisi ehkä tervetullut. Silloin Semi ehkä lähtisi uimaan, tekisi puutarhahommia, soittelisi pianoa, tai lukisi hyvää kirjaa.
Teksti ja kuvat: Heli Einesalo
Valinta kuukauden kyläläiseksi ei edellytä erityisiä ansioita, saavutuksia tai merkkipäivää. Riittää, että asuu kylällä – tai liittyy jotenkin kylän elämään. Ketä toivoisit kuukauden kyläläiseksi? Tee ehdotus toimitukselle tässä linkissä. Itseäänkin saa ehdottaa.
