Elokuu 2017: Petra Scheide, 57
Kongressimatka Suomeen koitui kohtalokseni
Petran mieli rauhoittuu Alimmaisen aaltoja kuunnellessa.
”Vihtijärvi on sielunmaisemaani,”luonnehtii Petra Scheide sujuvalla suomen kielellä kesäpaikkaansa Alimmaisen rannalla, jonne hän on tullut kesäloman viettoon ystävänsä Judithin kanssa. Kesälomia onkin tullut viettyä täällä jo useita. Suomessa Petra kävi ensimmäistä kertaa työmatkallaan sairaanhoitajien kongressissa vuonna 1996. ”Rakastuin heti suomalaiseen maisemaan,kauniiseen luontoon ja tilan tuntuun. Syntyi halu opiskella suomen kieltä.” Petra kertoo. Aluksi opiskelu vaikeaa, koska Zürichissä ei ollut tarjolla suomen kielen kursseja. Lopulta Petra löysi vanhan suomalaisen opettajan, jonka opastuksella hän aloitti suomen opinnot. Opettajan viisasta neuvoa seuraten Petra otti töistä vapaata, ja muutti Vantaalle opettajan siskon perheeseen neljäksi kuukaudeksi oppimaan suomea.
Tuo jakso oli Petralle kohtalokas, ja takaisin Sveitsiin meno tuntui raskaalta. Rakkaus Suomeen oli oli syttynyt. ”Kysyinkin vantaalaisilta ystäviltäni,onko mahdollista saada Suomesta kesämökkiä.” Ystävät lupasivat seurata tilannetta, ja heti tuon kesän jälkeen he ilmoittivatkin, että lehdessä oli ollut pieni ”vuokrataan mökki”-ilmoitus punaisesta torpasta Vihtijärvellä. Koska Petra ei päässyt itse paikan päälle, kävivät ystävät katsomassa mökkiä. ”Aluksi epäröin, koska en päässyt itse paikalle, mutta ystävieni kannustamina vuokrasin mökin aluksi kahdeksi vuodeksi.” Petra kertoo.
Joulukuun alussa vuonna 2002 Petra tuli sitten allekirjoittamaan vuokrasopimuksen. ”Mökin pihalla minua olivat odottamassa Hiiskulan vanha- ja nuoriherra Brummer. Tapaaminen oli lyhyt, nimi alle vain.” Petra nauraa. Ystävät tulivat avuksi hankkimaan tarvittavia kalusteita. Peräkärryllä sitten vaan Ikeasta hakemaan kaikki tarvittavat kalusteet huonekaluista vuodevaatteisiin ja astioihin. Muutettaessa pieni mökki oli vielä remonttipölyn peitossa, mutta ystävien kanssa Petra sai nopeasti paikat kuntoon. Aluksi perheeni kysyi ”oletko hullu, kesämökki Suomesta”. Nyt hekin ovat täällä vakituisia kyläilijöitä.
Alkujaan Petra on kotoisin Saksasta, Münchenistä, mutta asunut Sveitsissä Zürichin lähellä vuoristossa kohta 25 vuotta. Ammatiltaan Petra on sairaanhoitaja, ja uransa hän on tehnyt leikkaussalihoitajan tehtävissä. Sveitsiin Petraa houkutteli parempi palkkataso ja mielenkiintoiset tehtävät.
Hiiskulan torpassa on vierähtänyt kohta 15 kesää ja muita vuodenaikoja. ”Käymme täällä 5-8 kertaa vuodessa. Mökki lämpiää talvellakin. Lisälämpöä sekä tunnelmaa loihtivat tuvan puuhella sekä kammarin pönttöuuni. Pihan pieni kasvimaa ja vanhat marjapensaat antavat lisämaustetta ruokapöytään. ”Tosin rikkaruohot valtaavat helposti alueen, kun olemme poissa.” Petra hymyilee. ”Naapuri tuo usein kalaa, jota savustamme. Naapurit ovat muutenkin suureksi avuksi, mm. he ajavat nurmikon aina poissaollessani. Siitä olen tosi kiitollinen.” Hyvät naapuruussuhteet pitävät myös suomen kielen taitoa mukavasti yllä.
Entä pysyvästi Suomeen? Ehkä sitten eläkkeellä, ken tietää? ”Suomi on minulle sielunpaikka, jossa rentoudun. En tiedä olisiko se sama, jos työskentelisin täällä.”
(12.8.2017, KK)
Valinta kuukauden kyläläiseksi ei edellytä erityisiä ansioita, saavutuksia tai merkkipäivää. Riittää, että asuu kylällä – tai liittyy jotenkin kylän elämään. Ketä toivoisit kuukauden kyläläiseksi? Tee ehdotus toimitukselle tässä linkissä. Itseäänkin saa ehdottaa.
