Kuntalaiskuulemisessa käytiin vilkasta keskustelua kunnan taloudesta ja Vihtijärven koulusta

Kuntalaiskuulemisessa käytiin vilkasta keskustelua kunnan taloudesta ja Vihtijärven koulusta

Vihdin kunta järjesti keskiviikkona 23.9.2020 Vihtijärven Nummituvalla kuntalaiskuulemistilaisuuden. Kuvassa yleisö ja virkamiehet olivat asettumassa paikoilleen. Tilaisuuden järjestelyt toimivat hienosti ja jokainen osallistuja varmasti tunsi olonsa turvalliseksi – mitä koronatartunnan estämiseen tulee. Siihen sitten loppuikin turvallisuuden tunne.

Paikalle olivat saapuneet kunnanjohtaja Erkki Eerolan lisäksi tilaisuuden striimauksesta vastannut kulttuurituottaja Tommi Muhli, kirjurina toiminut hallintojohtaja Noora Nordberg, opetuspäällikkö Kirsi Hyvämäki, mikrofonia ansiokkaasti juoksuttanut sivistysjohtaja Mari Haapanen, talousjohtaja Henri Seppänen, kuljetusasiantuntija Kaisa Suonperä sekä tekninen johtaja Matti Kokkinen.


Opetuspäällikkö Kirsi Hyvämäki, sivistysjohtaja Mari Haapanen, talousjohtaja Henri Seppänen, kuljetusasiantuntija Kaisa Suonperä sekä tekninen johtaja Matti Kokkinen.

Väkeä tilaisuudessa oli noin 70 osallistujaa ja etäyhteydellä oli mukana arviolta 30 henkilöä.


Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola vakavan yleisön edessä ke 23.9.2020 Vihtijärven Nummituvalla.

Aluksi käytiin lyhyesti läpi Vihdin talouden tasapainotusohjelman (VIHTA) esitysluonnosta. Kunnanjohtaja Erkki Eerola totesi, että Vihdin talous on todella huonossa tilassa. Tulorahoituksen heikentyminen, toimintakulujen vauhdikas kasvaminen ja lainakannan merkittävä kasvu ovat aikaansaaneet taloudellisen hälytystilan. Sopeutustarve vuosina 2021-2023 on noin 43,2 miljoonaa euroa. Tasapainottamisohjelmaa käsitellään kunnanhallituksessa 26.10.2020 ja kunnanvaltuustossa 9.11.2020.

Säästö kunnan talouteen Vihtijärven koulun osalta olisi laadittujen laskelmien mukaan 85.000 euroa, eli 0,2 % sopeutustarpeesta.

Opetuspäällikkö Kirsi Hyvämäki esitti Vihdin itäisen alueen koulujen vertailun. Koulutilojen kuntoa arvioitiin esityksessä määritelmillä uudet, riittävät ja hyväkuntoiset (Haimoo), riittävät ja hyväkuntoiset (Otalampi) ja vuokrattu kyläyhdistykseltä (Vihtijärvi). Vihtijärven oppilaiden kerroin oli luonnollisesti muita kouluja korkeampi vähäisemmästä oppilasmäärästä johtuen. Hyvämäki esitti, että kaksiopettajaiset koulut eivät enää voi toimia jatkossa ja yhdysluokista tulee päästä eroon siirtämällä Vihtijärven oppilaat vajaakäytössä olevaan Haimoon kouluun. Vihtijärven opetustiloissa oli Hyvämäen näkemyksen mukaan puutteita teknisen luokan ja liikuntatilojen osalta. Opetuspäällikkö näki ongelmia myös pienen yksikön oppilashuollon järjestämisen suhteen.

Vihtijärven koulun lakkauttaminen on kunnan strategian vastaista

Virkamiesten puheenvuoron jälkeen oli yleisön vuoro. Keskustelu oli vilkasta. Esiin tuotiin muun muassa kunnan palkkamenot (49 miljoonaa euroa), jotka ovat viime aikoina kasvaneet noin 2 miljoonaa euroa. Olisiko kunnan henkilöstömenoja mahdollista supistaa? Yleiskaavan laatiminen myös kylätimantiksi mainitulle Vihtijärvelle on luvattu, ja koulun lakkauttaminen heikentää kylän palvelutasoa ratkaisevasti.

Puheenvuoroissa kysyttiin myös edellisistä koulujen lakkauttamisista syntyneistä säästöistä, mutta vastausta ei varsinaisesti saatu.

Hans Brummer, jonka perheestä neljä sukupolvea on käynyt Vihtijärven koulua, kertoi tyrmistyneensä koulun lakkautusuhkasta. Hiiskulan kartanon mailta löytyy rakennuspaikkoja ja halukkuutta alueen kehittämiseen. ”Koulun on säilyttävä Vihtijärvellä”, vaatii Brummer.

Opetuspäällikön esityksen perusteella ainoa mahdollisuus Vihtijärven koululaisille olisi siirto Haimoon kouluun. Pienen tonkimisen jälkeen löytyi hieman mystisesti määriteltävä valtionosuus, joka ”jokaisella koululaisella on repussa”. Tänä vuonna 7-12-vuotiaiden osuus on 7.573 €, joten sen tiedon mukaan Vihtijärven koulun oppilaiden yhteissumma olisi 242.336 €. Entä jos Vihtijärven lapset voisivatkin mennä Haimoota (Nummituvalta 9,3 km) lähemmäs olevaan Röykän kouluun (8,9 km) Nurmijärvelle rahat repussaan? Huoltajilla on mahdollisuus hakea koulupaikkaa lapselleen muuallekin kuin kunnan osoittamaan kouluun.

Yleisössä epäiltiin, että Vihtijärven koulun lakkauttamisella yritetään paikata Haimoossa sattunutta suunnittelu- ja mitoitusvirhettä. Vuonna 2014 valmistunut koulu maksoi viisi (5) miljoonaa euroa, mutta osittain emätilatarkastelusta johtuvien rakentamisrajoitteiden vuoksi 144 oppilaan koulussa on nyt vain 82 oppilasta.  

Koulukuljetuksen kustannukset ovat kasvaneet – pysytäänkö sallituissa rajoissa?

Tie Vihtijärveltä Haimooseen on huonokuntoinen ja Vihtijärvellä lapset asuvat koko kylän alueella aina Hyvinkään, Nurmijärven ja Lopen rajoja myöten, joka tekee reittisuunnittelun haastavaksi kaavaillulla yhdellä isommalla autolla. ”Koulukuljetusten hinnat ovat kolminkertaistuneet lyhyessä ajassa”, kerrottiin asiantuntevasta yleisöstä. Kuinka kuljetus Vihtijärveltä Haimooseen sujuu turvallisesti ja kohtuuajassa, kun nytkin 8 kilometrin koulumatka Ylimmäistentieltä Vihtijärven koululle kestää taksilla tunnin? Todettiin myös, että lasten kuljettaminen kylästä toiseen kasvattaa hiilijalanjälkeä huomattavasti – kaikista Vihtijärven lapsista tulisi kuljetettavia, kun nyt hyvä joukko kulkee kouluun jalkaisin ja polkupyörällä. Koululla tehdyssä, ilmeisesti lapsivaikutusten arviointiin liittyvässä kyselyssä, oli erään lapsen kommenttiin ikävästä matkapahoinvoinnista huomautettu kannustavasti, että "Kyllähän siihen voisi tottua".

Myös perheiden sujuva arki vaikeutuu, mikäli koulu lakkautetaan. Koulumatkojen pidentyessä harrastusmahdollisuudet pienenevät pitenevien koulupäivien vuoksi. Onko tämä kuntalaisten tasapuolista kohtelua? Tällä hetkellä arki on suhteellisen mutkatonta, kun lapset voivat harrastaa ja liikkua omalla kylällä. Lisäksi tuotiin esille pienen koulun ja yhdysluokkaopetuksen hyviä puolia: kun monen ikäiset lapset työskentelevät yhdessä, kehittyvät tiimitaidot ja työskentelykyky eri ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa.

Onko juuri nyt oikea hetki keskittää lapset isoihin yksiköihin?

Koronapandemia on jo tehnyt suuren loven kunnan talouteen. Kunnanjohtajan esityksessä mainittiin, että kulut kunnalle tulevat loppujen lopuksi olemaan ehkä noin 5,5 miljoonaa euroa. Yleisöstä esitettiin kysymys: onko nyt todella juuri se oikea hetki keskittää lapset isoihin yksiköihin?

Puheenvuoroissa todettiin myös, että koulun lakkautusuhka on lasten, heidän vanhempiensa sekä muiden kyläläisten lisäksi erittäin ahdistava asia luonnollisesti myös koulun työntekijöille. Vihtijärvellä tilanne on koettu viimeisen viidentoista vuoden aikana jo ainakin kolme kertaa. Toinen koulurakennuksista on peruskorjattu kyläläisten toimesta ja kustannuksella. Vuonna 2009 valmistuneeseen koulun korjaushankkeeseen ei voitu saada hanke- tai muuta yleishyödyllistä rahoitusta, koska se olisi oikeastaan ollut kunnan tehtävä.

Kunnan kotisivujen perusteella Vihti on kylämyönteinen kunta ja houkuttelee muuttamaan myös kyliin. Vihtijärvelle on muutettu osittain myös päiväkodin ja koulun vuoksi. Koulun puuttuessa vaikeutuu perheille rakennettujen talojen myynti, kun halutaan muuttaa lähemmäs näitä kunnallisia peruspalveluja. Yleisöstä suositeltiin kunnalle Vihtijärven koulun lakkautuksen sijaan kyläkeskuksen vesihuoltojärjestelmän sekä kaavoituksen hoitaminen pikaisella aikataululla. Näillä toimenpiteillä olisi kunnallekin todellisia kassavirtavaikutuksia. ”Nyt vaikuttaa siltä, että vasen käsi ei tiedä kumpaa jalkaa oikea sahaa”, mietittiin yleisössä.

Muistio tilaisuudesta on luettavissa kunnan kotisivuilla, kunhan se valmistuu.

Vaatimaton tai jopa olematon säästö Vihtijärven koulun lakkauttamisesta toisi mukanaan rahalla korvaamattomia henkisiä, aineellisia ja ympäristöllisiä vaurioita. Myös Vihdin kunnan imago, varmasti talouskin, kärsisi strategianvastaisesta toiminnasta. 

On onni, että kyseessä on vain ohjelmaluonnos. Kunnanjohtajalla on mahdollisuus olla esittämättä poliittisille päättäjille Vihtijärven koulun lakkauttamista.

(KP, kuvat SA, kuva viranhaltijoista KP)

 
What do you want to do ?
New mail