Jätevesi-ilta Vihtijärven kylätalolla 29.10.2019
Jätevesi-ilta Vihtijärven kylätalolla 29.10.2019
Vihdin vesi järjesti tiistai-iltana Vihtijärven asukkaille informaatiotilaisuuden tämän hetkisistä verkostosuunnitelmista ja niiden kustannuksista. Tilaisuutta edelsi netissä Vihdin veden ja Pöyry Finland Oy:n laatima ”Kysely liittymishalukkuudesta kunnalliseen vesi- ja jätevesiverkostoon.” Tähän voi edelleen vastata 3.11. mennessä vihtijarvi.fi sivulta löytyvästä linkistä.
Paikalle oli saapunut runsaslukuinen yleisö kuulemaan Vihtijärvelle suunnitteilla olevasta kunnallistekniikasta, varsinkin, kun lainmukaan jokaisen vihtijärveläisen kiinteistön omistajan pitäisi hoitaa asia kuntoon 31.10.2019 mennessä !
Jätevesi-illan aloitti Vihdin veden Krista Viitasalo toivottamalla kaikki paikalla olijat tervetulleiksi ja kertomalla hankkeen taustasta: Kaikki sai alkunsa siitä, kun Vihdin kunta sitoutui hoitamaan Vihtijärven kunnallisen vesi/jätevesihuollon tilanteessa, jossa Vihtijärven kyläyhdistys haki osakuntaliitosta Nurmijärven kuntaan. Näin ollen Valtiovarainministeriö 17.3.2016 päivätyllä päätöksellä hylkäsi Vihtijärven kyläyhdistyksen esityksen Nurmijärveen liittymisestä ja kunnassa aloitettiin selvitystyö, miten kylään saataisiin kunnallistekniikka. Vihdin vesi oli Pöyry Finland Oy:n kanssa päätynyt seuraavaan: Vihti neuvotteli kunnallistekniikan ostamisesta Nurmijärven kunnalta ja siirtoputki tultaisiin toteuttamaan tulevaisuudessa Röykästä Vihtijärvelle. Tämän mallin oli todettu kunnassakin olevan edullisin vaihtoehto. Lisäksi hän kertoi, että vesihuoltolaitoksen toimintaperiaatteiden mukaan verkoston rakentamisen edellytyksenä nykyisen toiminta-alueen ulkopuolella on, että rakentamisesta aiheutuvat investointikustannukset voidaan kattaa liittymismaksuilla. Niinpä netissä vielä avoimena olevassa kyselyssä pyydetään asukkaita valitsemaan oheisista liittymisvaihtoehdoista itselleen sopivin vaihtoehto, jotta tiedettäisiin kuinka moni olisi kiinnostunut liittymään:
”Kiinteistön omistaja/haltija on halukas liittymään kunnalliseen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon:
A: Molempiin verkostoihin, jos liittymismaksu on noin 28 000 euroa (edellyttäisi, että alueen kaikki kiinteistöt liittyvät)
B: Molempiin verkostoihin, jos liittymismaksu on noin 36 000 euroa (edellyttäisi, että 80 % alueen kiinteistöistä liittyy)
C: Molempiin verkostoihin, jos liittymismaksu on noin 48 000 euroa (edellyttäisi, että 60 % alueen kiinteistöistä liittyy)
D: Pelkästään vedenjakeluverkostoon, jos sen kustannus on alle 16 000 euroa
E: Pelkästään vedenjakeluverkostoon, jos sen kustannus on alle 30 000 euroa
F: Pelkästään jätevesiviemäriverkostoon, jos sen kustannus on alle 16 000 euroa
G: Pelkästään jätevesiviemäriverkostoon, jos sen kustannus on alle 30 000 euroa
H: Ei mikään edellisistä”
Kyseinen hinnoittelu sai paikalla olleilta kyläläisiltä moitteita; kuinka kukaan voi tässä vaiheessa tietää mihin sitoutuu vastatessaan ja kuinka hinnat ovat niin korkeita ?
Pöyry Finland Oy:n edustaja Terhi Renko avasi suunnitelman kustannuksia kertoen, kuinka kyseiseen hintalappuun oli päädytty. Koska haja-asutusalueella asukkaita ei voida velvoittaa liittymään kunnallistekniikkaan, toisin kuin taajama-alueilla, hankkeelle ei voida tässä vaiheessa antaa yhtä yleispätevää liittymishintaa. Pöyry oli tarkentanut Nurmijärven kunnan 2009 tekemää yleissuunnitelmaa. Tämä suunnitelma oli aikoinaan laadittu koko Vihtijärven alueelle, ja nyt Pöyryn toimesta oli tehty maaperätutkimus ja paikkatietoanalyysi siitä, missä verkosto voisi sijaita. Maaperätutkimuksissa oli ilmennyt, että louhintaa jouduttaisiin tekemään 2 km matkalla ja että alueesta huomattava osa oli rakennusteknisesti haastavaa savea, loppuosa alueesta oli moreenia. Pöyryllä oli päädytty hinta-arviossa keskiarvoltaan 200 euron metrihintaan. Mutta, koska suunnitelma kattoi yhteensä 48 km:n matkan, pelkkä liitymishinta kohosi kaikkiaan 9,6 miljoonaan euroon. Juuri tästä ajatusmallista, että joka niemeen ja notkoon vedettäisiin linjastot heti kerralla, suunnitelma sai voimakkaimmin yleisöltä kritiikkiä. Kyläläisten mielestä järkevintä olisi alkuvaiheessa vetää siirtolinja Röykästä 6 km matkan ja rajoittaa kunnallistekniikka kylän keskeiselle ja tiheimmin asutulle alueella. Kun näin lähdettäisiin liikkeelle, kiinnostus liittymiseen olisi aivan toista luokkaa kuin nyt, kun hinta-arvio halvimmillaankin on 28 000 euroa/kiinteistö. Suunnitelmassa oli laskettu mukaan kiinteistöt, joiden raja oli 20 m sisällä linjasta ja rakennukset maksimissaan 100 metrin päässä siitä. Kauempaakin voi toki liittyä, mutta sitä ei edellytetty suunnitelmassa.
Koska kylätalolle oli saapunut kuulijoita niin runsaasti, että penkkejä kannettiin kiireesti lisää saliin ennen tilaisuuden alkua, myös tunnelma oli tilaisuuden edetessä huomattavan lämmin.
Seuraavaksi Vihdin kunnan yleiskaavasuunnittelija Mikko Laukkanen kertoi kaavoituksen lähtökohdista;
Niissä huomioidaan mm. Seutukaavoitus, Uusimaa-kaava 2050, valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016-2019 ja Vihdin kuntastrategia 2018-2021. Kaavoituksessa kunnan tärkeimpiä hankkeita tällä hetkellä on Vihdin strateginen yleiskaava, jonka tavoitteena on luoda yhteinen näkemys Vihdin maankäytön tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä. Kaavalla pyritään alueidenkäytön strategisten linjausten tekemiseen ja kokonaiskuvan muodostamiseen kunnan maankäytön tavoitellusta kehityksestä. Kaava koskee koko Vihdin kunnan aluetta ja siinä on mainittu yhtenä osana myös Vihtijärven osayleiskaava,(ehtona kunnallistekniikan toteutuminen). Tämä osayleiskaava kattaisi kylän keskeiset osat eli käytännössä 3 km:n säteen kylätalolta. Vihtijärven osayleiskaavan ajatuksena olisi edelleen maaseutumaisen rakentamisen säilyttäminen.
Tärkeä kysymys Vihdin kunnalle esitettiin yleisöstä: ” Kuinka Vihdin kunta tulee vihtijärveläisiä vastaan tässä kustannusasiassa?” Kysyjä kertoi olevansa eläkeläinen, jolla ei ole varaa näihin esitettyihin liittymismaksuihin. Tähän vastaus todennäköisesti on ettei mitenkään, paikalla olleet tuumasivat. Samassa yhteydessä todettiin, että liittymishalukkuus olisi varmasti aivan toista luokkaa, jos netissä olisi tiedusteltu asiaa ilman huimaa liittymishintaa. Sillä saadaan monen asiasta kiinnostuneen into lopahtamaan, oli yleinen mielipide.
Vihdin veden edustaja Krista Viitasalo lupasi huomioida jatkosuunnittelussa ehdotetun monivaiheisen toteutuksen, jolloin liittymismaksu ei muodostuisi yksittäiselle kiinteistön omistajalle niin korkeaksi. Lisäksi yleisöstä ehdotettiin, että jo tässä vaiheessa otettaisiin hinnoittelussa huomioon Vihtijärven tulevan osayleiskaavan vaikutus kokonaiskustannuksiin. Tilaisuudessa selvisi myös se, että veden on oltava jokaiselle saman hintaista koko kunnan alueella, niinpä Vihdin vesi joutuisi tämän hetkisillä hintatasoilla maksamaan kompensaatiota Nurmijärvelle, jossa vedenhinta on Vihtiä korkeampi. Toisaalta yleisöstä todettiin, ettei ole mitään syytä sulkea hyviä kaivoja ja maksaa vedestä. Suurin tarve Vihtijärvellä olisi selkeästi viemärilinjasta pohjavesialueen ja runsaan järvenranta-asutuksen vuoksi.
Seuraavana kertoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hankekoordinaattori Virve Ståhl aiheenaan haja-asutuksen jätevesihuolto ja lainsäädäntö. Hän kertoi, että kartoitus- ja neuvontakäyntejä oli tarjottu yhteensä 18:lle hankkeen yhteistyökuntien kanssa valitulle herkälle alueelle, kuten mm. Vihtijärven pohjavesi- ja ranta-alueelle. Lainsäädännön muutosten johdosta neuvonnan painopiste on yhä enemmän näillä alueilla. Näillä nk. herkillä alueilla (pohjavesi) kaikki jätevesi on johdettava umpisäiliöön tai kunnalliseen jäteverkkoon. Ranta-alueilla määräykset eivät ole ihan näin tiukat, mutta myös siellä 100 metrin etäisyydellä rannasta kaikki jätevesi on johdettava umpisäiliöön tai kunnalliseen jäteverkkoon. Hän kertoi, että laissa on myös poikkeamia puhdistusvelvollisuudesta;
- jos kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuivakäymälä
- jos kiinteistön haltija on 9.3.2011 mennessä täyttänyt 68-vuotta
Lisäksi Katja Ståhl kertoi, että viranomaiset voivat myöntää poikkeaman puhdistuvelvollisuudesta. Tätä voi hakea erillisillä lomakkeilla, mikäli kuormitus on vähäistä; käyttäjiä vain 1-2, kyseessä kenties vapaa-ajan asunto, kiinteistöllä esim. vain kuivakäymälä jne.
Poikkeaman voi saada myös tilanteessa, jossa liittymiskustannus tulee kohtuuttoman suureksi, silloin viranomaiset vertaavat kustannuksia kunnan keskivertohintoihin. Vihdissä keskivertohinta on vähän yli 5000 €.
Viimeinen puheenvuoro oli Vihdin kunnan Mari Pihlaja-Kuhnan aiheesta ”Ympäristösuojelu ja rakennusvalvonta”. Hän kertoi, että jos tiedossa on lähitulevaisuudessa jokin muutos, netissä löytyvät lomakkeet, jossa voi hakea lykkäystä 5-vuodeksi kerrallaan jätevesilain mukaisesta velvoitteesta hoitaa kiinteisönsä jätevesihuolto lain edellyttämään kuntoon. Vihdin veden verkoston rakentaminen Röykästä Vihtijärvelle on hanke, jonka perusteella voi lykkäystä saada. Näin ollen Vihdin kunnassa löytyy ymmärrystä vihtijärveläisten tilanteesta ja aikarajoista poikkeamisesta. Mutta periaatteessa jokaisen, jonka jätevesihuolto ei ole lain edellyttämässä kunnossa 31.10.2019, pitäisi kunnalta hakea lykkäystä.
Kokonaisuudessaan aihepiiri oli kyläläisille tärkeä ja siitä keskusteltiin aika ajoin vilkkaastikin ! Vihdin veden ja kunnan edustajia kiitettiin järjestetystä informaatiotilaisuudesta ja toivottiin, että projekti etenee suotuisissa merkeissä ja siitä tehdään kunnassa päätös.
( SP )