Järvien vedenpinnat taas alhaalla

Järvien vedenpinnat taas alhaalla

Jälleen on se aika vuodesta jolloin ihmisiä alkaa mietityttää, onkohan järvien veden korkeus varmasti oikea. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen. Valitettavasi järven pintaa ei voi jakaa jokaisen laiturin kohdalla juuri haluttuun korkeuteen. Maanmittauslaitos on määritellyt joskus koko Suomen korkeudet sekä vesistölle että maastolle. Aluehallintovirasto valvoo vesiä ja virtauksia.  

Vihtijärvellä vesien korkeutta säännöstellään neljällä padolla, joista kolme on ns. pohjapatoja, joiden korkeudet on tarkoin  määrätty, samoin kuin järvien keskiveden korkeus, johon on määrätty vaihteluväli. Patojen korkeus ja virtaamamäärät on laskettu niin, ettei niitä koroteta eikä lasketa. Ainoan poikkeuksen tekee Hiiskulan pato, joka on säädettävä. Silläkin on määrätty korkeus vaihteluväleineen. Veden korkeuden vaihteluväli on käytännössä 30-40 senttiä. Vihtijärven patojen korkeudet on maanmittari tarkistanut ja todennut ne päätösten mukaisiksi. Korkomääritykset perustuvat vanhoihin jo 1700 luvulla tehtyihin ratkaisuihin.

Korkeus vaihtelee viiveellä riippuen sateista tai pitkistä poutajaksoista, jolloin vettä ei tule ja haihtuminen on suurenpaa. Sorvarin ojassa on automaattinen korkeusseuranta, jota voi seurata ympäristökeskuksen sivuilta.

Kuvakaappaus ympäristökeskuksen sivulta 26.6.2019.

Järvi ei ole palju, eikä uima-allas, joiden pinta on helppo pitää vakiona. Asia on jonkinlainen kestosuosikki, jota olen seuraillut pienen ikäni. Järvien pinnan vaihtelu on patojen "ansiosta" huomattavasti pienempää kuin ennen niiden rakentamista. Jokainen harkitkoon, kumpi on parempi. Toivokaamme sopivasti sadetta ja poutaa.

Mietteitä myös kalastuksesta, luonnosta ja kylän luotoreiteistä

Vastaavia mielipide-eroja on kalastuksessa. Toiset kehuvat hyvillä saaliilla ja toiset valittavat saaliin pienuutta. Tähän minulla on onneksi antaa neuvo, jonka itse sain pikkupoikana: kaloille pyydys pitää laskea etupuolelle, koska kaloilla ei ole pakkia ja ravuille kulkureitille, ne osaavat myöskin peruuttaa.

Tähän luontoaiheeseen sopinee myös muistutus koirien ulkoiluttamisesta, koirat on pidettävä pienin poikkeuksin kiinni. Vaikka koira ei ajaisi eläimiä tai lintuja, se voi innoissaan kirmatessa hajoittaa lintujen ym. poikueita ja peljättää isompia eläimiä, jolloin emät ja vasat eksyvät toisistaan.

Vihtijärven luonto on todella kaunis ja vaihteleva ja myöskin hienojen merkittyjen reittien ansiosta lähes kaikkien saavutettavissa. Liikkukaamme luonnosta nauttien ja toisiamme ja luontoa kunniottaen ja säästäen. Olisi ikävää jos reitit pitäisi nimetä uudelleen esim. tölkkipolku, roskareitti ym.

Kaikesta huolimatta hyvää kesää luonnossa liikkuville sekä kaikille kyläläisille.

Vihtijärven osakaskunnan esimies Risto Kivistö

 
Jutun pääkuva Lapoonjoesta ennen padon rakentamista: LW