Hyödyllistä tietoa vesijättömaa-asiasta

Hyödyllistä tietoa vesijättömaa-asiasta

Epätietoisuutta herättää mikä on vesijättömaa. Ilkka Haapalainen on kirjoittanut asiasta kylälehti Vihtijärveläiseen vuonna 2014 (juttu löytyy sivulta 35). Yritän nyt puolestani selventää asiaa.

Vesijättömaa on pysyvästi maa-alueeksi muuttunutta vesialuetta. Perusteet vesijätön muodostumisesta alkavat isostajaosta 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkuun. Silloin maa-ja vesialueet jaettiin ja rajat merkittiin. Usein jätettiin rajankäynti vesialuetta vastaan käymättä. Isojako määrää maarajan paikan, joka on lähtökohta vesijätön rajankäynneissä. Isojaossa osa vesialueista jaettiin yksityisille kiinteistöille ja osa jätettiin kiinteistöjen yhteisiksi alueiksi. Kartassa yksityiset alueet on merkitty seuraavalla numerosarjalla: kunnan numero, kylän numero, kantatilan numero ja monesko lohkominen. Näistä muodostuu kiinteistötunnus. Jakamattomissa vesialueissa on kantatilan numerona 876 ja joku numero. Vihtijärven yhteisen vesialueen kiinteistötunnus on 927-452-876-3. Vihtijärvellä on useita yhteisiä vesialueita. Tämä on tärkeää ymmärtää, koska yksityistä vesijättöaluetta ei voi lunastaa, se on aina ostettava normaalina kauppana.

Yhteisiä vesijättöjä voi lunastaa ainoastaan se, jonka kiinteistöön se voidaan liittää. Siitä on kiinteistönmuodostamislaissa määräyksiä.

Tarkkana toimituksessa

Lunastustoimituksen voi laittaa vireille sekä vesijätön omistaja tai sen lunastaja. Vesijätön voi myös ostaa yhteiseltä alueelta. Varjopuolena on, että kaupalla muodostuu erillinen tila ja se on mahdollista liittää toiseen tilaan ainoastaan maanmittaustoimituksella. Varjopuolena kaupassa on siis kaksi toimitusta ja kahdet kulut. Sen lisäksi pitää ottaa huomioon, että usein liitoksissa tontin kiinteistötunnus muuttuu ja siitä tulee uusi kiinteistö, joka menettää mahdollisesti vanhoissa kiinteistöissä olevia rakennusoikeuksia.

Vesijättömaita on muodostunut 200 vuoden aikana maan nousemisesta ja vesistöjen pinnan laskusta. Esimerkiksi Vihtijärvellä on vesistöjen pintoja laskettu noin 50-60 senttiä 1900-luvun alussa. Täytetty alue ei ole vesijättöa eikä lunastuskelpoista.

Lunastustoimituksessa on toimitusinsinööri, jolla on lähes diktaattorin valtuudet. Hän pitää kokouksessa kirjaa ja päättää myös maksettavista korvauksista. Toimituksessa voidaan myös käyttää uskottuja miehiä jos tarvitaan.

Osakaskunnat joissa toimin, ovat päättäneet, että saadut korvaukset käytetään kylässä toimivien yhdistysten ja yksityisten toiminnan avustamiseen. Hoitokunta päättää jokaisesta avustuksesta saatuaan hakemuksen. Hoitokunta voi myös lahjoittaa varoja kylän yhdistyksille.

Mikäli jollakin on epäilyksiä oman kiinteitönsä kohdalla, on parasta ensin hankkia kiinteistörekisteriote, joka antaa suuntaa rantaviivan muodosta ja kannattaa olla vesialueen yhdyshenkilöön yhteydessä ja katsoa alustavasti, onko lunastustarvetta. Muutamaa neliötä ei kannata lunastaa, koska toimituskulut ovat kiinteät riippumatta lunastuksen suuruudesta.
Vastaan kiinteistötunnuksia 927-452-876-1 ja 927-452-876-3 koskeviin kysymyksiin

Risto Kivistö
0400 190895
ristokiv@gmail.com