Teuvo Silvasti, 79
Suurperheen keskimmäinen täyttää 80-vuotta
Teuvo Silvasti syntyi 80-vuotta sitten Karjalassa Terävälän kylässä asuvien Alma ja Vilhelm Silvastin yhdeksän lapsisen perheen keskimmäiseksi. Isä olisi pojalle antanut nimen Mauri, mutta äiti Alma oli toista mieltä. Niinpä Teuvosta tuli Teuvo.
Sota ajoi perheen pakosalle rakkaasta Karjalasta vuonna 1944. Ensin perhe oli hetken Kankaanpäässä, josta siirtyivät Tuusulan Rusutjärvelle. Vuonna 1947 Silvastit muuttivat Vihtijärvelle, josta tuli heidän uusi kotinsa. Useamman vuoden perhe asui Sorvarissa, josta he muuttivat 60-luvun alussa nykyiselle Rintalan tilalle.
Vuonna 1961 Teuvo tapasi elämänsä naisen, Annikin Nummituvalla. Annikki oli tuolloin töissä Röykän sairaalan keittiössä. Tasan viisikymmentä vuotta sitten Teuvo vei vihille elämänkumppaninsa. Tätä vuotta siis voisi hyvällä syyllä kutsua Silvastien juhlavuodeksi.
70-luvun puolivälissä Rintalan tila siirtyi Teuvon ja Annikin hoidettavaksi. Miksi Teuvo sitten alkoi maanviljelijäksi? ”Se on veren perintö. Jo pienestä pojasta asti olen ollut mukana maanviljelyshommissa. Isä opetti jo varhain toimimaan hevosten kanssa.” Teuvo kertoo.
Muistoissa on ainakin itsepäinen suomenhevonen Into, sekä komea liinaharjainen laiskanpulskea suomenhevonen Saku.
Teuvo esittelee sokerikulhossa olevaa hopeista lusikkaa. ”Tämän lusikan saimme aikoinaan palkinnoksi sokerijuurikkaan viljelystä”, hän kertoo. Lusikka on muistona Turengin sokeritehtaalta. Lusikan saivat 20 vuotta juurikkaita viljelleet. Sokerijuurikkaan lisäksi tilalla on viljety pääsääntöisesti kauraa ja heinää. Tilalla oli lypsävää karjaa aina 90-luvun alkuun saakka. Parhaimmillaan lehmiä oli navetassa lähes 20.
Pesäpallo ja lentopallo olivat Teuvon lempiharrastuksia nuorena miehenä. Teuvon pesäpalloharrastus alkoi Vihtijärvellä. Parhaimmillaan Vihtijärven pesäpallojoukkue pelasi kuntatasolla asti, joten pienellä kylällä oli oma kova pesisjoukkueensa. Pesäpalloon liittyy myös varsin kipeä muisto. Teuvon nuorempi veli Seppo pelasi ykköspesällä ja oli heittämässä veljelleen palloa. ”Katsoin juuri toisaalle, kun pallo iskeytyi suoraan nenääni”, Teuvo muistelee. Sen verran kova tärsky oli, että nenänvartta jouduttiin korjaamaan lääkärin toimesta.
Teuvon rakkaimpia harrastuksia on tällä hetkellä lukeminen ja varsinkin villistä lännestä kertova kirjallisuus kiehtoo. Lisäksi Teuvo tykkää pelata korttia ja kuuluupa hänen harrastuksiinsa ilmakivääriammuntakin.
Vaikka Vihtijärvestä on tullut vuosikymmenien saatossa tärkeä ja rakas kotikylä, sydän silti halajaa takaisin Karjalaan. Lapsuuden maisemia on tullutkin käytyä katsomassa jo useampaan otteeseen rajan takana. 2000-luvun alussa Teuvo jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle maanviljelin työstä. Tilan viljelyä jatkaa Teuvon vanhin poika Timo.
5.9.2012 Teksti: Sari Ahvenharju; Kuvat: Juha Ahvenharju
