Elsa Pullinen, 7
Tänään oli jännä päivä tammikuun kuukauden kyläläisellämme, ekaluokkalaisella Elsa Pullisella koulussa. Joululoma loppui ja kevätlukukausi alkoi uuden opettajan johdolla. Mukavalta se uusi opettaja, Pia, ainakin näin ensimmäisenä päivänä tuntui. Hassua: edellisenkin opettajan nimi oli Piia, toteaa Elsa. Tänään piti myös koulussa kertoa itsestä: ”Minä olen Elsa ja harrastan harmonikan soittoa”. Varmemmaksi vakuudeksi Elsa vetäisee harmonikan isosta laukusta ja antaa näytteen.
”Haitarinsoitosta tykkään, käyn perjantaisin Klaukkalassa
Aitohelmessä soittotunnilla ja Taina on mun opettaja”, kertoo Elsa.
”Äiti ja muu perhe, koti, opettaja, eläimet” luettelee Elsa vakavana kun kysytään, mikä on tärkeätä hänen elämässään. Muuhun perheeseen kuuluvat äiti Kaarinan lisäksi isä Tero sekä isoveljet Elias ja Matias. Elsa asuu Nybackan torpassa Lopentien varrella. Talo on aika vanha eikä kovin suuri, mutta Elsa viihtyy siellä silti. Koulun iltapäivätoiminta on Elsan mielestä myös tositositositositosi kivaa. Ihan parasta suorastaan. Samoin ip-ohjaaja Raija. IP:ssä tehdään kaikkea: syödään välipalaa, leikitään Zhu-Zhu-petseillä ja muuta kivaa.
”Talvi on ehdottomasti kivempi kuin kesä!” ilmoittaa tyttönen hetkeäkään miettimättä, kun tulee puhe vuodenajoista. ”Silloin ei ole hyttysiä eikä amppareita pistämässä.” Sitäpaitsi lumiukkojen tekeminen, luistelu, hiihto ja mäenlasku on hauskaa. ”Tänään koulussa välitunnilla tehtiin Maryn kanssa töyssymäki. Pojat teki iiiison jättilumilinnan ja me päästiin sinne pikkuapulaisiksi”, Elsa kertoo.
Mukavaan talveen liittyy saumattomasti tuoreessa muistissa oleva joulu. ”Mä tykkään joulusta ja melkein kaikesta siinä: Joulupukin tuomista lahjoista, joulukinkusta ja joulutortuista”. Tänä vuonna Elsa leipoi joulutorttuja ensimmäistä kertaa ihan itse – vain uunin kanssa tarvittiin vähän apua. Joululoma oli myös mukava, Elsa kävi sen aikana ainakin mummilassa, Helsingissä ja mummulassa. ”Kävin hiihtämässä isoisän ja serkkujen kanssa”. Ja joulupukki toi Elsalle omat pienet kangaspuut. Ne hän ehkä aikoo ottaa mukaan, kun koulussa on poikkeuksellisesti lelupäivä. Kässä on muuten Elsan mielestä tällä hetkellä kivin kouluaine – matikka on aika tylsää.
Vihtijärvi on Elsan mielestä maailman paras kylä, vaikkei muualla ole asunutkaan. ”Ruotsinmaa on kyllä myös aika hyvä. Siellä kävin pikkuserkun rippijuhlissa kesällä. Ja suunnilleen vuosi sitten Tukholmassa päiväkodin arpajaisissa voitetulla matkalla”. Päiväkodilla on Elsan mielestä kiva käydä joskus moikkaamassa vanhoja tuttuja. Ja leikkimökki on kyllä tosi hieno!
Tulevaisuuden hartainta toivettaan kuukauden kyläläisemme ei suostu kertomaan. ”Eihän se toteudu jos sen kertoo!” kauhistuu Elsa kysymystä. Mutta isona Elsasta voi tulla vaikka haitarinsoittaja tai ratsastaja.
10.01.2011 Teksti: Aku Ahlholm, kuva: Kaarina Pullinen
