Olli Saira, 34

Olli pokkasi VPK:n pokaalin jo toistamiseen

Tammikuun kuukauden kyläläisemme on VPK:n jo kahtena vuonna peräkkäin palkitsema hälytysosastolainen Olli Saira. ”Olen ollut sen verran vähemmän aikaa mukana VPK:n toiminnassa kuin muut kaverit, että olen katsonut parhaaksi kiriä taidoissa – siinä syy aktiivisuuteen”, virnuilee Olli vaatimattomasti. Harrastus alkoi pari vuotta sitten ja on osoittautunut  vaativaksi, mutta hyvin palkitsevaksi. ”VPK:n porukkaan oli helppo mennä mukaan”, toteaa Olli.

Ilman perheen myötävaikutusta ei tosin tätäkään harrastusta voisi pitää yllä: vaatii melkoista joustoa kotijoukoilta kun kolmen pienen lapsen ja parin koiran huushollin isäntä lähteekin kylällä vallitsevan sähkökatkoksen aikana töiden jälkeen raivaamaan myrskyn kaatamia puita kylän teiltä. Kotona olisi varmaankin riittänyt myös jotain pientä tekemistä. Ansio VPK:n pokaaleista kuuluu oikeutetusti osittain siis myös Ollin puolisolle, Tanjalle.

Isän pokaaleja ihastelevat myös lapset Luka, Venla ja Akseli.

Meribiologin urasta alun perin haaveillut Olli tuli hakeneeksi opiskelemaan myös biotekniikkaa, ”koska en oikein tiennyt mitä se tarkoittaa”, tuumaa haastateltavamme. Opintojen päätteeksi hän valmistuikin biotekniikan insinööriksi ja puheista päätellen tämä tieteen alue aukenikin sittemmin kyläläisellemme ihan hyvin. Olli toimii fermentointiasiantuntijana ja työpaikkansa tuotantopäällikkönä Rajamäellä. Työnantaja on kansainvälinen teollisia entsyymejä fermentoimalla valmistava bioteknologia-alan yritys, jonka tuotteita käytetään mm. elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa.

Naimisiin naapurin tytön kanssa

Olli meni naimisiin kirjaimellisesti sanottuna naapurin tytön kanssa. Helsingissä syntynyt mutta lapsuutensa ja nuoruutensa Klaukkalassa viettänyt nuorukainen muutti kerrostaloon Klaukkalaan vuonna 2005. Naapurissa asui alunperin Vihtijärveltä kotoisin oleva tyttö, jonka häkkivarastoon näytti mahtuvan Ollin ylimääräisiä huonekaluja. Tilanne on sittemmin johtanut siihen että Ylimmäistentielle Vihtijärvelle nousi yhteinen omakotitalo, johon muutettiin vuonna 2008. ”Emme suunnittele liikoja vaan annamme elämän viedä”, toteavat Tanja ja Olli. Sairan perheeseen kuuluu tätä nykyä myös kolme lasta. Luka, 5, Akseli, 3 sekä Venla, joka täyttää vuoden lähipäivinä. Myös koirat kuuluvat kiinteästi perheen elämään: tällä hetkellä oman kultaisen noutajan lisäksi hoidossa on Tanjan siskon koira.

Vihtijärven Jacques Cousteau

Kuukauden kyläläisemme harrastaa vapaapalokunnan lisäksi sukeltamista, valokuvausta ja näiden yhdistelmää. Hyllystä löytyy useita valokuvakirjoja, joiden upeita vedenalaisia kuvia on napattu muun muassa Vihtijärvestä. Olli käy sukeltamassa myös muissa lähialueiden järvissä – Karkkilan Parsilanjärvessä lymyilevä hauki on Vihtijärven ravun tapaan ikuistettu kameralla. Vaaksin pohjassa lojuva ruuhi näyttää Ollin valokuvaamana salaperäisen hienolta hylyltä.

Maan päällä, ihmisten, eläinten ja maisemien parissa valokuvaaminen on myös antoisaa. Kamera pysyy tässä perheessä molempien vanhempien käsissä – ensimmäisen pokkarihankinnan jälkeen on menossa jo toinen järjestelmäkamera. Toimittaja työntääkin vähän nolona vanhan kameransa takaisin laukkuun ja antaa oikeiden valokuvaharrastajien hoitaa tämän jutun kuvaukset.

Yrttiolutta omassa panimossa

Ollin uusin mielenkiintoinen harrastus on vasta aluillaan. Achillea millefolium -stout on valmista noin puolen vuoden kuluttua, juuri sopivasti juhannukseksi. ”Sitä tulee mitä sattuu”  lukee tumman pullon tyylikkäässä etiketissä. Lyhyen kuukauden kyläläiseemme tutustumisen perusteella voi kuitenkin päätellä että tulevaisuudessa Ollin tekemän oluen etiketissä voisi lukea myös ”Pitkäjänteisesti täydellisyyteen”.

02.01.2012 Teksti: Kaarina Pullinen Kuvat: Tanja ja Olli Saira

Kuka sinun mielestäsi ansaitsisi seuraavan Kuukauden kyläläinen-tittelin? Ehdota ja perustele toimitukselle! Itseäänkin voi ehdottaa.