Vihtijärven historiaa

Vihtijärven alueen historiaa on pystytty geologisin keinoin selvittämään aina jääkaudelle saakka. Jääkauden aikainen Baltian jääjärvi peitti Vihtijärven aluetta n. 11 000 vuotta sitten. Vain Rokokallion huippu oli tuolloin veden pinnan yläpuolella. Yoldiamerivaiheen alkaessa n. 10 200 vuotta sitten alue paljastui suurimmaksi osaksi.

Kuva: Entistä Yoldianmeren rantakivikkoa nykyisen Ylimäisen -järven rannalla.

Vihtijärvi ympäristöineen oli esihistoriallisella ajalla hämäläisten metsästäjien aluetta, mutta asustusta alueelta ei tuolta ajalta kuitenkaan tunneta. Vihtijärven neljänneskunnan muodostivat myöhäiskeskiajalla neljä kylää; Vanhakylä, Niemi, Veirla ja Hiiskula. Kylissä oli 1500-luvulla keskimäärin kymmenen taloa. Kylät läänitettiin 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla valtaneuvos Erik Flemingille. Tiloja viljelivät tuolloin lampuotitalonpojat. Alue kuului hallinnollisesti Lopen pitäjään ja Hämeen lääniin. 1600-luvulla Hurran, Kaupin, Syökärin ja Kuloin tilat kuuluivat rälssinä Kourlan kartanoon, mutta muut tilat olivat talonpoikien hallussa.

Hiiskulan kartano

Kuva: Hiiskulan kartanon maisemaa

Hiiskulan kartano sijaitsee Vihdin koillisosassa Alimmaisenjärven etelärannalla. Kartanon perusti vuonna 1836 vapaaherra Arthur Wilhelm Klinckowström ostamalla Kourlaan kuuluneet Hurran, Kaupin, Syökärin ja Kuloin rälssitilat Carl Henrik Tollin konkurssipesästä. Kartanoon liitettiin 1860-luvulla Ali-Seppä -niminen puolikas Sepän perintötaloa, 1870-luvulla Porrin perintötalo ja 1880-luvulla Poukoin ja Sorvarin perintötilat. 1861 Hiiskulan kartano lankesi paroni Arthur Emil Wilhelm Klinckowströmille. Kartanonpidossa hän ei kuitenkaan onnistunut, vaan teki konkurssin 1868. Velkaantumisen pääsyyksi Arthur Klinckowström ilmoitti konkurssihakemuksessaan pahat katovuodet. Hiiskulan osti konkurssihuutokaupasta vuonna 1869 kollegionasessori, myöhemmin hovineuvos Alexander Wilhelm Brummer, joka myöhemmin osti myös Tervalammen säteritilan. Alexander Wilhelm Brummerin pojanpoika, insinööri Hans Brummer käytti hyväkseen lunastusoikeuttaan 1911 ja hänestä tuli Hiiskulan kartanon omistaja aina kuolemaansa vuoteen 1956 saakka. Silloin kartanon peri hänen poikansa Henrik Brummer. Vuonna 1987 tapahtui seuraava perinnönjako jolloin omistus siirtyi seuraavalle polvelle. Perilliset ovat muodostaneet keskenään Kiinteistöyhtymä Hiiskulan kartanon hallinnoimaan nykyistä kartanoa.
Tärkeitä vuosilukuja
Hiiskulan kartanon perustaminen 1836
Hiiskulan kartano siirtyy Brummerin suvulle 1869
Vihtijärven kansakoulu perustaminen 1895
Yläkoulun avajaiset 1923
Vihtijärven VPK:n perustaminen 1932
Urheiluseura Vihtijärven UHKA perustaminen 1933
Hautausmaan vihkiminen 1947
Vihtijärven Martat ry:n perustaminen 1947
Nummituvan vihkijäiset 1954
Vihtijärven kappelikuoron perustaminen 1958
Kappelin vihkiminen 1961
Nummituvan kentän avajaiset 1961
Vihtijärven kylätoimikunnan perustaminen 1979
Vihtijärven kyläyhdistys ry:n perustaminen 2003
Vihtijärven peruskorjatun yläkoulurakennuksen avajaiset 2009
Vihtijärvi valitaan valtakunnalliseksi Vuoden Kyläksi 2010

Klikkaamalla lisätietoja