Iisakki Pellinen ja Itsenäisen Suomen tarina

Iisakki Pellinen juhlii Suomen satavuotista historiaa kirjaamalla muutamia huomioita ajankuvasta eri vuosikymmeniltä.

I osa 1917 – 1930

Itsenäisyyden ajan alkuhetket toivat Suomalaisille dynaamisuutta elämään ja jatkuvia uudistuksia arkeen. Maailma koettiin pienemmäksi ja kaukokaipuu oli muotia. Pellinen miettii, että sama trendi näyttäisi olevan vallalla myös nyt vuonna 2017. Ainakin mitä tulee siihen, mihin meidän lomamatkat suuntautuvat.

Tarton rauhassa 1920 Suomi oli suurimmillaan: puolet Laatokasta, Itä-Karjala ja Petsamo kuuluivat isänmaahamme. Petsamon varalle rakennettiin suuret kehityssuunnitelmat junaratoineen jäämeriyhteyden takia. Liinahamarin jäätymätön satama oli sen aikaisen kotimaamme ainoa ulkomaankaupan vapaa reitti etenkin Pohjois-Amerikkaan. Sittemmin naapurimme halusi sen itselleen; olihan Petsamosta löytynyt Euroopan rikkain nikkeliesiintymä.
Viipuri oli Suomen kansainvälisin kaupunki. Pellinen muistelee isänsä isän kertoneen lapsuusmuistojaan Viipurista, missä kadunnimetkin olivat neljällä eri kielellä: Suomella, Ruotsilla, Venäjällä ja Saksalla.

Oppivelvollisuuslaki 1922 mahdollisti sen, että Suomeen perustettiin 1920- luvulla peräti 145 uutta koulua; pääsääntöisesti syrjäkylille. Pelliselle moinen teko näyttäytyy sivistyksen levittäytymisenä Suomeen. 2000-luvulla on Suomessa lakkautettu toistatuhatta kyläkoulua. ”Kummankohan ajan ratkaisu edistää sivistystä paremmin nuoressa valtiossa”, miettii Iisakki. Pellisen mielestä tämänhetkinen kehitys vie maatamme hieman väärään suuntaan, mutta tyytyy kommentoimaan asiaa vain kissalleen. Kissa sanoo ”Mau”.

Torpparilaki 1918 synnytti Suomeen yli 100.000 pienviljelijäperhettä. Pienyrittäjyys kukoisti.
1919 voimaan tullut Kieltolaki synnytti tämän lisäksi toisenlaista mikroyrittäjyyttä. Varmasti saman verran kansalaisia hoksasi uuden ansaintamekanismin.
Samoihin aikoihin – vuonna 1918 - Poliisikoulutus oli alkanut Suomessa ja naispoliisejakin alettiin kouluttamaan tarpeen lisääntyessä vuonna 1923. Ehkä juuri koulutuksen seurauksena noin 30.000 mikroyrittäjää tuomittiin lainrikkojina.
”Nytkin Suomen yrittäjistä noin 95 % on alle 10 henkeä työllistäviä ja noin 50 % uusista työpaikoista syntyy näihin mikroyrityksiin. Miksi niitä ei vieläkään tueta vaan piistukki jatkuu”, ihmettelee Pellinen.

Eduskuntatalon rakentaminen aloitettiin vuonna 1926. Pellisestä näyttää siltä, että sitä rakennetaan edelleenkin.
Samana vuonna 1926 Suomen Yleisradio aloitti lähetyksensä Salpausselän radiomastosta. Sen aikaiset johtajat määrittelivät Ylen tehtävän olevan ”Isänmaallinen mielipiteen sillanrakentaja kaupunkien ja maaseudun välillä, hävittäen siten välimatkat”. Iisakki lukee lauseen uudelleen ajatuksella ja tuhahtaa: ”Pitäisi taas perustaa tuollainen Yle. Niin tuntuu nytkin olevan vastakkain kasvukeskukset ja syrjäkylät”.
Markus-sedän lastentuntia, joka myös alkoi vuonna 1926, Pellinen kaipaa takaisin. Tosin nyt sen voisi kohdistaa aikuisille. Siinä opetettiin hyviä käytöstapoja ja muistutettiin kaurapuuron terveellisyydestä.

1900- luvun alkuun mennessä Suomesta oli lähtenyt siirtolaiseksi Pohjois-Amerikkaan melkein 300.000 henkilöä. Siirtolaisuus tyrehtyi lähes kokonaan Itsenäisyytemme alkuvaiheessa 1920- luvulla, kun Yhdysvallat asetti maakohtaiset siirtolaiskiintiöt. Pellinen muistelle viimeaikaisia uutisia: ” Eikös siellä samanlainen peli ole taas käynnissä satavuotisjuhlavuotenamme?”

Suomen suurimmat kauppakumppanit olivat Britit ja Saksa. Venäjän kauppa oli tyrehtynyt. ”Niinhän se on nytkin lähes tyrehtynyt”, toteaa Iisakki. ”Mutta miten käy Brittikaupan”? Kissa sanoo ”Mau”. Pellinen on tyytyväinen tähän lausuntoon.

(3.2.2017 Tero Pullinen, kuva: Ari Peura)

Ps. Asevelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1923 ja Yleinen armahduslaki vuonna 1926. Näistä Iisakki Pellinen on hyvin kiitollinen, kun tuntee tulevan historian. Jatkuu osassa 2.

Klikkaamalla lisätietoja