Vihdin kylät kokoontuivat yhteiseen foorumiin

Vihdin kylissä virisi yhteistyön siemen viime syksynä, kun kyläkoulujen säilyminen oli vaakalaudalla. Toistaiseksi kyläkoulut säilyivät, mutta epävarmuus jäi. Millä aikavälillä joudutaan taas saman keskustelun äärelle? Koulujen säilymisen lisäksi kylillä ollaan edelleen huolissaan mm. siitä, että rakennuslupia on hankala saada. Koulua pidetään pienen kylän elinvoimaisuuden ehtona. Koulun säilymiseksi pitää olla tarpeeksi lapsia. Jotta lapsia riittää, pitää kylään voida muuttaa ja rakentaa. Rakentamisella, koulutoiminnalla ja kylän elinvoimaisuudella on selvä yhteys.

Kyläkoulukeskustelun jälkimainingeissa syntyi selvä tarve kylien väliselle yhteistyölle. Kyläfoorumi-idean takana on  vanjärveläinen Esa Tammio. Torstaina 5.3. pidettiin ensimmäinen kyläfoorumi, jonne kaikki vihtiläiset olivat tervetulleita keskustelemaan kylien tulevaisuudesta. Vihtijärvi toimi isäntänä tarjoten kylätalon tilat, ja Vihdin kunta avusti tarjoilujen järjestämisessä. Tilaisuuden kokoonkutsujina toimivat Esa Tammion lisäksi Pirkko Kaskinen Länsi-Uudenmaan kylät ry:stä,  Antti Luukkanen Vihdin kunnasta sekä Pentti Saastamoinen Viakas (Vihdin asukas- ja kylätoiminta)  ry:stä.

Tilaisuus oli avoin kaikille, ja paikalla oli edustajia lähes kaikista Vihdin kylistä. Noin 70 henkilön joukossa nähtiin myös muutamia kunnanvaltuutettuja. Vihtiläisistä eduskuntavaaliehdokkaista paikalla olivat Eerikki Viljanen (kesk.), Sari Metsäkivi  (kesk.) ja Veli-Matti Laitinen (ps).

Pirkko Kaskinen ohjasi keskustelua.  Aluksi kaikki kylät esittäytyivät.  Lyhyissä kyläesittelyissä tuotiin esille eri kylien leimaavimpia piirteitä, sijaintia ja toimintaa.

Yhteiset huolet

Kyläfoorumin ideana oli pohtia joukolla, minkälaista yhteistyötä voitaisiin tehdä jotta kylien tulevaisuus ja elinvoimaisuus voitaisiin turvata. Kylien säilymisen nähtiin olevan koko kunnan etu, ja yhteistyötä kunnan kanssa toivottiin. Yleisesti oltiin sitä mieltä, kylien verkostoituminen ja voimien yhdistäminen olisi järkevää.

Huolenaiheet kaikissa kylissä olivat lähes samat: koulun säilyminen, rakennuslupien saamisen vaikeus, kevyen liikenteen väylien puuttuminen. Erityisesti rakentamisen rajoittaminen haja-asutusalueilla on seikka, mistä muut huolenaiheet kumpuavat.

 

Uudenmaan kyläasiamies Pirkko Kaskinen johti keskustelua. Pentti Saastamoisella oli mukanaan Viakas ry:n liittymislomakkeita.

Mikä on kunnan rooli kylien kehityksessä?

Tilaisuudessa puhunut Vihdin kunnan hallintosihteeri Antti Luukkanen on nimetty ns. kyläasiamieheksi. Hän toimii siis jatkossa linkkinä ja viestinviejänä kunnan ja kylien välillä. Kyläasiamiehen nimeämistä pidettiin ilahduttavana asiana, ja ensimmäisenä askeleena kohti yhteistyötä. Luukkanen muistutti kunnan rajallisista resursseista, mutta totesi että mikäli kyliltä löytyy aktiivisuutta, on kunta mielellään mukana. Luukkanen toivoi tuovansa lisäarvoa kylien kehitykselle, ja lupasi asialle oman työpanoksensa sekä ainakin henkisen tuen.

Myös kunnanjohtaja Sami Miettinen oli paikalla seuraamassa keskustelua, ja yleisöstä tiedusteltiin myös hänen ajatuksiaan. Miettinen piti kyläfoorumin perustamista ja ihmisten aktivoimista hyvänä asiana. Hän totesi, että jotta kunta pärjää myös tulevaisuudessa, on kuntalaisten oma aktiivisuus yhä tärkeämmässä roolissa. Samalla hän myös huomautti, ettei kaupungistumista ja kylien kehitystä tule asettaa vastakkain. Tiivistetysti Miettisen sanoma oli se, että kunta suhtautuu kylien kehittämiseen positiivisen tukevasti, mutta varsinaisen moottorin on löydyttävä kyliltä.

Kylissä on jo aktivoiduttu

”Mitä minä voin tehdä omassa kylässäni?”, kehotti Esa Tammio jokaista pohtimaan. Pohtia voisi mm. kylien yhteisiä hankkeita, ympäristöasioita, kylätalkkaritoimintaa, urheilu- ja liikuntapalveluiden järjestämistä ja senioritoimintaa.

Pentti Saastamoinen Viakas ry:stä totesi, että samat asiat ovat olleet esillä kyläkeskusteluissa jo vuosikymmeniä, ja että yhteistyöllä on ennenkin saatu tuloksia aikaan.

Suunnitteilla on, että foorumi kokoontuisi seuraavan kerran toukokuussa Vanjärvellä. Eri kokoontumiskerroilla voitaisiin keskustelua käydä jonkun tietyn teeman ympärillä. Teemoja voisivat olla mm. järjestötoiminnan koulutus, hankerahoitukset, kylien ja kunnan vuorovaikutus sekä säästöideat. Seuraavan tapaamisen myötä pyritään toimintaan nimeämään pieni, muutamien aktiivisten henkilöiden työryhmä käytännön asioita hoitamaan.

Vihtijärvellä ollaan halukkaita myös esittelemään sitä työtä, mitä tässä vaiheessa on jo tehty. Kaarina Pullinen kertoi juuri päättyneestä Vital-hankkeesta, jossa on hahmoteltu uusmaalaisen kylän mallia. Mallia voisi soveltaa kaikissa muissakin kylissä. Keskiössä on nimenomaan maankäyttö ja mm. rakentamisen helpottaminen. Kunnalla ei ole tällä hetkellä resursseja kaavoittaa kylillä. Nykyisessä maankäytön mallissa on joko kaavoitus tai ei lainkaan kaavaa. Vital-hankkeessa onkin pohdittu sitä, voisiko löytyä jokin vaihtoehto näiden välistä.

Mikäli kylien tulevaisuus ja kehittäminen kiinnostavat, vaikuttaa voi monella tavalla. Liittyä voi omaan kyläyhdistykseen, tai lähteä mukaan vaikkapa Viakas ry:n toimintaan. Omalla kylällä voi antaa tärkeän panoksensa osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja niiden järjestämiseen.

Seuraavan kerran kylien tulevaisuutta pohditaan Vihtijärven Nummituvalla järjestettävässä vaalipaneelissa torstaina 19.3. klo 18. Paikalla on kansanedustajia eri puolueista, katso ilmoitus ja lisätiedot tästä linkistä.

 

Hyödyllisiä linkkejä ja muuta aiheeseen liittyvää:

Juha Kuisma: Kylien tulevaisuus (Polemia-sarjan julkaisu)

Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry (Viakas)

Länsi-Uudenmaan kylät ry

 

(8.3. HE, kuvat AN)

Klikkaamalla lisätietoja