Valtuutetut eivät ole valmiita ostamaan sikaa säkissä

Vihdin Vanhemmat ry:n ja Vihdin Uutisten järjestämä paneelikeskustelu käytiin Kirkkoniemen koululla maanantaina 3.11. Etukäteen lähetettyjä kysymyksiä oli pitkälle toistakymmentä ja varsinaiselle keskustelulle ei liiennyt aikaa kovinkaan paljoa. Paneeliin kuului edustaja kaikista valtuustoryhmistä. Paneelin puheenjohtajana toimi napakasti Vihtijärven koulullakin rehtorina toiminut Jarkko Ojala.


Valtuustoryhmien edustajat vasemmalta oikealle Sari Virta (vas), Sari Metsäkivi (kesk), Pekka Ranta (krist), Anu Rajajärvi (sd), Veli-Matti Laitinen (perus), Heidi Sume-Hänninen (vihreät) ja Tiina Noro (kok).

Kaikki valtuustoryhmät vakuuttivat antavansa jokaisen edustajan tehdä oman päätöksensä, joten ryhmäpäätöksiä ei edustajien mukaan ole.

Kunnan taloudellinen tilanne on huolestuttava, huomattavia säästöjä tai tulon lisäyksiä on saavutettava ja tilanne on vaikea. Yleisöstä esitetyssä kysymyksessä Etelä-Nummelaan suunnitellun koulu- ja päiväkotikeskuksen suunnitteluun varattuja suuria summia ihmeteltiin. Mittavan investoinnin arvellaan maksavan 40-47 miljoonaa euroa tulevaisuudessa. ”Valtaosa Vihtiin muuttavista ihmisistä muuttaa Nummelaan, se on Vihdin pääkasvualue”, valaisi valtuuston puheenjohtaja Tiina Noro. Muissa puheenvuorossaan hän totesi, että verotulot ovat laskeneet ja veronkorotukset tyrehdyttäisivät muuttovirran.

Erilaisista säästövaihtoehdoista oli kysymyksiä. Veronkorotusten lisäksi keskusteltiin YT-neuvotteluista, joihin ainakaan valtuuston puheenjohtaja ei opetuspuolella ole valmis. Kuulijalle taisi jäädä jotain epäselväksi, koska kyläkoulujen lakkauttamisella ainakin tehdyn palveluverkkoselvityksen mukaan haetaan nimenomaan henkilöstösäästöjä.

Paneelin jäsenet vastailivat ennakkoon lähetettyihin kysymyksiin odotetusti. Yhtä mieltä kaikki edustajat olivat siitä, että koulukyytien lisääminen ei sovi Vihdin ilmastostrategiaan. Liian suuret koulukuljetuskustannukset johtuvat Anu Rajajärven mukaan epäonnistuneesta kilpailutuksesta. Pohtimatta jäi, olisivatko koulut liian harvassa ja matkat siten pitkiä. Kulujen ”järkeistämiseksi" hän väläyttti kunnan omien koulubussien ostomahdollisuutta.

”Vihtijärvellä kyläläiset kunnostivat omalla kustannuksellaan ja talkootyöllä kyläkoulurakennuksen. Vuokrasopimus kunnan ja kylän välillä on voimassa vielä viisi vuotta. Kuinka luulette terveessä rakennuksessa toimivan Vihtijärven koulun lakkauttamisen kannustavan kuntalaisia yhteisiin ponnistuksiin kunnan sekä oman hyvinvoinnin puolesta? Millaisen viestin se antaa kuntalaisille?”, kysyi vihtijärveläinen Olli Saira. Valtuutetut olivat yhtä mieltä siitä että viesti ei olisi kovin kannustava.

Maakuntakaavassa jokaiselle koulun lakkautusuhan alla olevista kylistä on annettu kylämerkintä, jonka pitäisi luoda edellytykset palveluiden säilymiselle. Tämäkin Paula Eerolan esille tuoma kysymys mietitytti, mutta jotkut edustajat tulivat siihen tulokseen, että voivathan ne palvelut olla taajamissakin kyläläisten ulottuvilla.

Vihtijärveläinen Veikko Virkki esitti huolestuneisuutensa siitä, että osa paneeliin osallistuneista uskoo pienten koulujen kustannusten olevan korkeammat kuin suurten, vaikka kunnan teettämässä palveluverkkoselvityksessä kerrotaan aivan toista selvityksen sivulla 3 taulukossa tässä linkissä. Vaihtokauppaa säästövinkin vaihtamisesta kyläkoulujen säilyttämisen lupaukseen ei tullut. ”En osta sikaa säkissä”, kommentoi Sari Virta. Toivottavasti valtuuston edustajat siis tutustuvat huolella saamiinsa materiaaleihin ennen tärkeiden koko kuntaa koskevien päätösten tekemistä.

(3.11.2014 KP, Kuva Tanja Saira)

Klikkaamalla lisätietoja