"Mitä ihmettä Vihti haluaa?"

"Mitä ihmettä Vihti haluaa?"

Sivistysjohtaja Marjo Ojajärvi kiersi viime viikolla kyläkouluissa kuulemassa lakkautusuhan alla olevien koulujen vanhempia. Kierros päättyi kuulemistilaisuuteen Vihtijärvellä perjantai-iltana.

Vihtijärvellä, kuten muissakin kylissä, on tarkasteltu lakkauttamisesityksen taustalla olevan palveluverkkoselvityksen laskelmia. Koulun vanhempainyhdistys on toimittanut kunnan päättäjille oman vetoomuksensa, jossa kunnan laskelmissa havaittuihin virheisiin on puututtu. Kyläläisten selvityksen mukaan koulun sulkeminen ja oppilaiden kuljettaminen Haimooseen ei toisi suunniteltuja säästöjä, vaan aiheuttaisi jopa lisää kustannuksia. Lisäksi päätöksellä olisi valtava merkitys lasten hyvinvointiin ja koko kylän olemassaoloon.

Laskelmat ovat virheellisiä

Vihtijärvellä ymmärretään, että vallitsevassa taloustilanteessa säästöjä täytyy saada aikaiseksi. Silti on tutkittava, mistä niitä oikeasti saadaan, vanhemmat pohtivat.

Vihtijärveläisten laatima selvitys painottaa, että kunnan laskelmat eivät perustu faktoihin, vaan laskennallisiin keskiarvioihin niin oppilasmäärissä kuin kustannuksissakin.  Lisäksi palveluverkkoselvityksessä ei ole lainkaan selvitetty, voisiko isoissa kouluissa tehdä säästöjä. Laskelmien lähtökohdaksi on jo alun pitäen otettu se tavoite, että säästö on otettava pienistä kyläkouluista.

Virheellisiä laskelmia vihtijärveläiset ovat löytäneet niin henkilöstökulujen, ruokakustannusten kuin koulukuljetustenkin osalta. Esimerkiksi tavoiteltujen henkilöstökulujen saavuttamiseksi Haimoon koululle olisi tulossa ensi syksynä 34 ekaluokkalaisen ryhmä. Tällainen ryhmäkoko on käytännössä mahdoton, ja vaatisi heti yhden opettajan lisää.

Peruskorjattu, riskitön koulu

Kunnankin laskelmat kertovat, että pienet kyläkoulut ovat kustannustehokkaita. Vihtijärven koulussa esimerkiksi henkilöstökulut ovat koko kunnan pienimmät.

Vihtijärven koulun toinen rakennus, ns. yläkoulu,  on kyläyhdistyksen omistuksessa, ja siten riskitön kunnalle, kyläläiset muistuttavat. Kiinteistö on vastikään peruskorjattu, ja kunta on vuokrannut tilan vuoteen 2019 asti. Rakennus korjattiin kyläyhdistyksen toimesta talkootyönä sekä yksityisen lainan turvin. Suureksi osaksi tämän ponnistuksen ansiosta Vihtijärvi valittiin vuonna 2010 valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi. Kyläläiset kokevat nyt, että tässä vedetään matto jalkojen alta. Kylä on tunnettu aktiivisuudestaan ja siitä, että omaa hyvinvointia ja palveluja järjestetään talkoovoimin.

”Kannattaako tällaista kylää ja kyläläisiä oikeasti menettää?”, vanhemmat ihmettelevät.

Kuljetus on kalliimpaa

Vihtijärveläiset toteavat, että kunnan laskelmissa myös koulukuljetuksen kustannukset on laskettu reilusti alakanttiin. Kuljetuksia tulisi tarkastella käytännön tasolla, kyläläiset vaativat. Vihtijärvi on pinta-alaltaan laaja kylä, joten jo nykytilanteessa joillakin oppilailla on jopa 10 kilometrin koulumatka. Kuljetuksissa onkin ollut valtavia ongelmia koko syksyn ajan, kertovat vanhemmat.

”Jos jo nyt taksilla on vaikeuksia saada kuljetuksia hoidettua maksimiajan eli 2,5 tunnin puitteissa, miten ihmeessä yhtälö voi toimia jos matka tuplaantuu? ”, vanhemmat kyselevät. Aikataulussa pysyminen johtaa ylinopeuksiin, ja vanhemmat ovat koko syksyn ajan raportoineet kunnalle useista vaaratilanteista.

Kuljetusten järjestäminen lain määräämissä puitteissa muodostuisi kunnalle hyvin kalliiksi, vihtijärveläiset laskevat. Lisäksi pienelle lapselle on hyvin raskasta istua taksissa tuntitolkulla joka päivä.

Muitakin säästökohteita on

Vaihtoehtoisiakin säästökohteita varmasti löytyisi. Vihtijärveläiset Suvi ja Veikko Virkki ovatkin toimittaneet kunnalle aloitteen yhdestä säästökohteesta.

”Vihtijärvellä koululaisten iltapäiväkerho toimii erittäin hyvin koulun vanhempainyhdistyksen järjestämänä. Miksi näin ei voitaisi toimia koko kunnan alueella?”. Säästö kunnalle kunnan oman talousarvion mukaan olisi jopa 800 000 euroa.

Millainen Vihti haluaa olla?

Vihdin kunnan strategiassa vuosille 2014-2017 mainitaan ”vireät ja toimivat taajamat ja kylät”.  Koulun lakkauttaminen merkitsisi kylille niiden nopeaa kuihtumista ja kuolemaa. Myös sivistysjohtaja Ojajärvi myönsi, että kyliin muutetaan usein nimenomaan pienten kyläkoulujen vuoksi.  Vihtijärveläiset ihmettelevät, miksei kunta ota laskelmissa huomioon mahdollisia menetettäviä verotuloja, tai ryhmäkokojen kasvaessa mahdollisesti menetettävää pop-rahaa. Pop-rahan suuruus on puolen miljoonan euron luokkaa.

”Mitä Vihti haluaa?”, kysyi Antti Virmavirta, ja ihmetteli mitä Vihti aikoisi tehdä autioituvilla kylillään. Vihdin valtti on juuri monimuotoisuus, eli kunnalla on vielä tällä hetkellä tarjolla monenlaisia asumisympäristöjä. Ojajärvi lisäsi tähän, että Vihdillä on myös monipuoliset oppimisympäristöt.  Haluaako Vihti todella tällaista keskittämistä? Haluaako Vihti olla vain Nummela?, vihtijärveläiset kysyvät ollen huolissaan myös kuntansa imagosta.

Isoissa kouluissa kapasiteettitarvetta jo nyt

Ojajärvi myönsi, että Nummelan ja kirkonkylän alueella on kapasiteetin tarvetta. Vihtijärven vanhemmat ihmettelevät, miksi tätä painetta halutaan nyt tieten tahtoen lisätä.  Pelkona on, että säästöjä jahtaava kunta joutuukin kasvattamaan investointejaan nopealla aikataululla.  

”Kuljettaa voi myös isoista kouluista kyliin päin”, vinkataan.

Ojajärvi, joka on varmasti saanut aikamoisen ryöpyn niskaansa kuluneen viikon aikana, kuunteli huolestuneita vanhempia ymmärtäen. Hän kertoi kuulemistilaisuuksien ympäri kuntaa olleen erittäin tarpeellisia ja hyviä.  Sivistysjohtaja korosti, että mitään päätöksiä kyläkoulujen suhteen ei vielä ole tehty. Hän piti tarpeellisena avoimuutta, ja lupasi että kaikki vanhempien kommentit välitetään eteenpäin sivistyslautakunnalle.

Vihtijärven koulun vanhempainyhdistyksen laatima, kaikkien kylän yhdistysten allekirjoittama vetoomus löytyy tästä linkistä. Vetoomus on toimitettu kunnanjohtajalle, sivistysjohtajalle ja kaikille valtuutetuille 29.9.2014. 

 (7.10.2014 HE, kuva: Petri Palonen)

Klikkaamalla lisätietoja