Vihtijärven järvissä ei saa pyytää rasvaevällisiä taimenia

Vihtijärven järvissä ei saa pyytää rasvaevällisiä taimenia

Vihtijärven korkeudella ei uuden laidansäädännön mukaisesti voi enää kalastaa rasvaevällisiä taimenia järvistä. Vihtijärvi.fi-sivustolla julkaistussa uutisessa (6.1.2017) Metsähallituksen erikoissuunnittelija muisteli, että yli 60-senttisiä rasvaevällisiä taimenia voisi pyytää myös Ylimmäisessä, mutta tämä ei enää viime vuonna voimaan tulleen kalastuslainsäädännön mukaan ole mahdollista.

Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu sisävesissä leveyspiirin 64°00′N eteläpuolella. Leveyspiiri kulkee Ylivieska–Kuhmo -akselilla. Tätä etelämmässä rasvaevällisiä taimenia ei siis saa kalastaa, vaikka ne olisivat yli 60-senttisiä. Poikkeuksena ovat lammet ja purot, joista ei ole vaellusyhteyttä järveen tai mereen. Niissä oletetaan esiintyvän kääpiöitynyttä järvitaimenta (kansanomaisesti tammukka tai purotaimen). Tällaisissa puroissa ja lammissa taimenen pyyntimitta on enintään (ylämitta) 45 senttiä.

Toisena poikkeuksena ovat taimenet, joiden rasvaevä on leikattu. Näillä kaloilla on pyyntimittana vähintään 50 senttiä. Rasvaeväleikatut kalat ovat istutettuja, mistä tämäkin poikkeus johtuu. Rasvaevä on lohikalojen selkäpuolella, lähellä pyrstöä oleva pieni evä, joka istukkailta poistetaan erotukseksi luonnossa syntyneestä kalasta.

Joessa ja purossa kaikki taimenet ja lohet ovat lisäksi rauhoitettuja kutuaikana 1.9.–30.11.
Mikäli kalastaja saa rauhoitetun kalan, se tulee aina laskea takaisin.



Sisävesissä elävien kalojen pyyntimittoja on nykyisin peräti kolme. Rasvaevällinen taimen Lapissa (leveyspiirin 67 pohjoispuolella) vähintään 50 senttiä. Leveyspiirien 67 ja 64 välissä vähintään 60 senttiä. Leveyspiirin 64 eteläpuolella rasvaevällinen taimen on rauhoitettu. Rasvaeväleikatun taimenen pyyntimitta on koko maassa 50 senttiä. Umpilammissa ja puroissa, joista ei ole vaellusyhteyttä järveen tai mereen pyyntimitta onkin enintään 45 senttiä. Kuva: Metsähallitus.

(10.1.2017 Aku Ahlholm)

Klikkaamalla lisätietoja