Petoeläimet ja me -iltaa vietettiin kylätalolla

Petoeläimet ja me -iltaa vietettiin kylätalolla 30.10.2016


Petoillan vetäjä Risto Kivistö

Kylätalolle kokoontui noin 25 innokasta luonnon ystävää kuuntelemaan illan aihetta Petoeläimet ja me, joka oli Vahvistuva Vihtijärvi- hankkeen luontokerhon yhtenä teemana. Illan järjestämistä vauhdittivat kylän liepeillä tehdyt susihavainnot, joita on esiintynyt tänä vuonna useita.


Illan vetäjänä toimi Risto Kivistö, joka on yksi Vihti-Karkkilan Riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilöistä. Illan aluksi Risto avasi vähän suurpetoyhdyshenkilön tehtäväkuvaa. Suurpetoyhdyshenkilönä toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen, ja tehtävään valitut henkilöt saavat riistanhoitoyhdistyksen hyväksymän koulutuksen. Suurpetoyhdyshenkilöt toimivat tiiviissä yhteistyössä poliisin ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Suurpetoyhdyshenkilön toimenkuvaan kuuluu viedä ilmoitetut petoeläinhavainnot TASSU-suurpetohavaintojärjestelmään, joka on siihen tarkoitettu sovellus. Järjestelmän avulla Riistantutkimuslaitos pystyy arvioimaan suurpetojen levittäytymistä, ja se toimii myös arvokkaana tietolähteenä tutkijoille.


Petohavainnot perustuvat yleensä yksittäisten ihmisten ilmoituksiin, jotka petoyhdyshenkilö käy paikan päällä tarkistamassa. Havainnot voivat olla näkö-, jälki- tai jätöshavaintoja. Ulosteista voidaan päätellä, mitä peto on syönyt. Metsästä löydetyistä riistaeläimen jäännöksistä pystytään arvioimaan, mikä peto on ollut asialla. Esim. sudella, karhulla ja ilveksellä on jokaisella oma tyylinsä tappaa ja syödä saalis.
Valtaosa jätöshavainnoista tarkentuu supikoiran tai mäyrän tekemiin. Yhtään aiheetonta ilmoitusta ei ole ollut, Risto muistuttaa, ja rohkaisee ihmisiä ilmoittamaan havainnoistaan hänelle välittömästi. "Käyn tarkistamassa kaikki ilmoitukset tuoreeltaan. Kolmen viikon päästä ilmoitettu havainto on jo vanhentunut".


Tänä vuonna on Vihti-Karkkila -riistanhoitolaueella ollut 262 todettua ja varmennettua suurpetoesiintymää, joista 26 on tehty Vihtijärvellä. Joukossa on ollut sekä karhuja että susia. Ahmaa on tavattu Hyvinkäällä. Myös villisikahavaintoja on Vihtijärvellä ollut; petoa on nähty mm. riistakameraan tallentuneissa kuvissa. Villisika on arka eläin, mutta ahdistettuna se voi olla ihmiselle vaarallisempi kuin karhu, Risto tarkentaa.


Tiedonhaluisia illan osallistujia


Erityisesti susi kiinnosti ihmisiä kylällä tehtyjen havaintojen vuoksi. Kysyttiin, kuinka tyypillistä sudelle on, että tulee näin lähelle asutusta.  Riston mukaan sudet ovat tottuneet ihmisiin, mutta eivät ole kiinnostuneita heistä. Esimerkkinä hän mainitsi koulun pihalla vierailleen suden, joka ei ollut piitannut koululaisista, vaan jatkanut matkaansa. "Meidän täytyy oppia elämään susien kanssa, koska ne eivät ole enää korpieläimiä. Punahilkkasadun voi unohtaa", Risto tiivistää. Eläinten tavat ovat muuttuneet, ja ne ovat sopeutuneet elämään ihmisten lähellä. Risto muistuttaa, että varovainen on syytä olla, mutta paniikkiin ei ole aihetta. Koiria ei kannata pitää kykettyinä narussa pihassa pitkiä aikoja eikä ruokajätettä tai roskapusseja ei saa jättää pihalle, vaan laittaa ne asianmukaisiin jäteastioihin. Risto referoi tutkija Ilpo Kojolaa, jonka mukaan susi ei ole tappanut Suomessa ihmistä 150 vuoteen. Kotieläinvahinkoja on kyllä ollut. 

Miten toimia, jos kohtaa suden? Kohtaamisesta on parasta poistua hitaasti peruuttamalla katsomatta sutta suoraan silmiin, Risto valistaa. Yleensä susi väistää ihmistä, mutta toimii uhattuna ollessaan koiraeläimelle tyypilliseen tapaan: tulemalla kohti ja murisemalla sekä näyttämällä hampaitaan.


Risto muistuttaa, ettei petoja ei saa ampua omin päin, vaan se on luvanvaraista toimintaa. Määräys eläimen lopettamiseen tulee poliisilta, ja metsästäjät toimivat viranomaisten apuna. Tassu-rekisteri toimii oleellisena tietolinkkinä viranomaisille. Viranomaiset toimivat sen perusteella, eivät huhupuheiden.


Lopuksi Risto antoi ohjeistuksen siltä varalta, jos törmäät suureen villieläimeen autolla. Autosta ei saa nousta ulos, vaan pitää tehdä ilmoitus hätäkeskukseen numeroon 112. Siirrä auto 200 metrin päähän törmäyskohdasta, jolloin varmistat ettei takaatuleva autoilija joudu vaaratilanteeseen.


(3.11.2016, Kaisu Karstila)

Hyödyllisiä yhteystietoja ja linkkejä:

Risto Kivistö, p. 0400 190895 tai This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.
www.suurpedot.fi
www.riista.fi
www.luke.fi
www.mmm.fi
www.ymparisto.fi

Klikkaamalla lisätietoja