Iisakki Pellinen ja itsenäisen Suomen tarina, osa II

Iisakki Pellinen ja Itsenäisen Suomen tarina

Iisakki Pellinen juhlii Suomen satavuotista historiaa kirjaamalla muutamia huomioita ajankuvasta eri vuosikymmeniltä.
Ensimmäinen osa löytyy täältä: I Osa 1917 - 1930


"Pellinen tuijottaa hiljaa ulos ikkunasta."

II Osa 1931 – 1950

Suomessa oli 1930- luvulla 3,5 miljoonaa maatalousyhteiskunnan jäsentä, jyrkät vastakohtaisuudet ja arveluttavia poliittisia ääri-ilmiöitä. Aluksi oli talouslamaa, puutetta ja kiertolaisia. Loppupuolisko oli vahvaa talouskasvun aikaa. ”Tyyntä myrskyn edellä”, toteaa Iisakki Pellinen.

Stockmannin tavaratalo valmistui Helsinkiin vuonna 1930. ”Siinä se seisoo edelleenkin, eikä sitä olla rakentamassa uudelleen”, ilahtuu Iisakki.

Tikkakoskella alkoi Suomi- konepistoolin valmistus vuonna 1931. Sittemmin VTT ja Keksintösäätiö ovat arvioineet sen erääksi merkittävimmistä suomalaiskeksinnöistä. ”Merkittävä monelle sukupolvelle”, muistelee Pellinen. Armeijan jakovahvuuksissa se oli vielä 1990-luvulla ja varastoissa aina vuoteen 2007 asti.

Kieltolaki kumottiin 5.4.1932 kello 10.00. Maaginen numerosarja, 5-4-3-2-1-0, jolloin aukesi 48 Alkon myymälää ympäri Suomea. Pullot oli asetettu pohja asiakkaaseen päin ostohalujen hillitsemiseksi. Tuotteita ei myöskään saanut esitellä eikä varsinkaan suositella asiakkaille.

Vuonna 1933 ratsuväen Kenraali C.G.E.Mannerheim nimitettiin Suomen sotamarsalkaksi. ”Odottivat jo pahinta”, järkeilee Pellinen.

Vuonna 1934 Suomen Itsenäisyyspäivä 6.12. oli ensimmäistä kertaa virallinen liputuspäivä.

Vuodesta 1935 lähtien oli selvää, että Kansainliitto ei pystyisi takaamaan turvallisuutta pienille maille Euroopassa. Tämä johti Suomen ulkopolitiikan linjan muuttumiseen. Suomi alkoi varustautua voimakkaasti tulevan varalle ja haki turvaa pohjoismaisesta yhteistyöstä. Pellinen ymmärtää kehityksen ja sen, kuinka Suomessa vasemmiston ja oikeiston välille alkoi kehittyä myöhemmin maailmallakin arvostettu ”talvisodan henki”.
Sitä vaan Iisakki jää ihmettelemään, että mihin unohtui jo tuolloin arvoon nostettu Pohjoismainen yhteistyö. ”Saattaisi olla asiat paremmin nytkin, jos vaan olisi uskottu lähinaapureiden lujaan liittoon”, juttelee Pellinen. Kissalle riittää kunhan hiiriä riittää.

Mutta vielä ei pamahtanut Mainilassa.

Vuonna 1936 valmistui Helsingin ydinkeskustaan alun perin väliaikaiseksi rakennukseksi ajateltu yksi Suomen Funktionalismin perusteoksista, Lasipalatsi. Iisakki on ihmeissään: ”Näyttää siltä, että tätä rakennusta rakennetaan edelleenkin. Viimeksi kun kävin siellä, niin plakaateissa luki että sen on tarkoitus valmistua vuonna 2018”.
Samoihin aikoihin 1930- luvun puolivälissä samaa tyylisuuntaa edustanut Alvar Aallon suunnittelema kolmijalkainen jakkara numero 60 lanseerattiin Lontoossa Wood Only- näyttelyssä. Sittemmin sitä on myyty ympäri maailmaa yli miljoona kappaletta. ”Eikös siellä USA:n Presidentin kodissakin ole sellaisia”, muistelee Pellinen lukeneensa jostain.

Vuonna 1938 valmistui Olympiastadion. Pellinen taas muistaa kuulleensa hiljattain sen rakentamisen valmistuvan vuonna 2019 yli kahteensataan miljoonaan euroon kasvaneen budjetin edesauttamana.

20. lokakuuta 1939 Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa julkaistiin kirjoitus, jossa ehdotettiin, että suomalaiset kävisivät vaihtamassa kultaiset sormuksensa rautasormuksiin, jotta Suomi saisi hankittua sotavarusteita. Yli 300 000 sormusta ja 20 000 muuta kultaesinettä vaihtoi omistajaa. Suomen pienyrittelevä kansa ymmärsi olevansa pahan äärellä.
”Nyt rautasormuksia myydään veteraanien kuntoutuksen rahoittamiseksi”, toteaa Pellinen.

1930-luvun ilmasto oli edeltäneitä vuosikymmeniä lämpimämpi. ”Niinhän se näyttäisi olevan nytkin”, kommentoi Iisakki. ”Tosin nykyään syy lämpiämiseen taitaa olla ihmisen”, kuittaa Kissa. Pellinen tuijottaa hiljaa ulos ikkunasta.

1940- lukua värittivät epätoivo ja kaiken niukkuus.

12 sanaa sodista

”Olisi oltu sotimatta” tuumaa kissa. Pellinen nyökkää kissalle hyväksyvästi katse yhä ikkunassa.

Sotien jälkeen

Kun maailmansota loppui, valmistui ensimmäinen tietokone. ”Olisi saanut jäädä sekin valmistumatta”, aprikoi Pellinen. ”Aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä näpäytellään koneita ja hivellään ruutuja. Kissaa hivellään, jos se antaa”, sanoi Pellinen ajatuksissaan. Kissa oli jo lähtenyt omille teilleen.

Sotakorvaukset ja jälleenrakentaminen leimasivat 1940- luvun loppupuoliskoa. Myös uudisrakentaminen kukoisti, ”varsinkin siirtolaisten keskuudessa” lisäsi Iisakki sarkastisesti. Lastenlinnankin rakennustyöt aloitettiin uudelleen. Kaikkea toimeliaisuutta haitannut resurssien niukkuus sai keksimään luovia ratkaisuja: Talkoiltiin, kerättiin rahaa tempauksilla ja saatiin lahjoituksia. Lastenlinna valmistuikin sitten jo vuonna 1948. ”Eikös sen rakentamista varten taas olla keräämässä rahaa”, muistelee Pellinen.

Vuonna 1948 alkoi Suomessa myös ilmainen kouluruokailu. Maksuttoman ruokailun vastikkeeksi oppilaat velvoitettiin kouluajan ulkopuolella tekemään kohtuulliseksi katsottava määrä työtä ruokatarvikkeiden kasvattamiseksi tai keräämiseksi koulun keittolaa varten. ”Mahtavaa organisointia”, innostuu Iisakki. Tosin 2000- luvulla opettajien luontaisateriaetu poistui, ja samalla poistui myös aikuisten esimerkki. Moinen toiminta Pellistä puistattaa. Kissakaan ei ole palannut reissuiltaan.

P.s. Vuonna 1948 Maalaisliitto valitsi eduskunnan puhemiehen Urho Kekkosen Presidenttiehdokkaakseen vuoden 1950 vaaleihin. Suomi alkoi valmistautua Kekkosen aikaan.

Jatkuu osassa 3.

21.4.2017 Tero Pullinen, kuva: Ari Peura

 

Klikkaamalla lisätietoja