Syyskuu 2013: Eeva-Liisa Penttinen, 58

Eeva-mummi asuu nyt naapurissa, iloitsevat Luka (vas), Akseli ja Venla.


Ratin takaa kohti uutta elämää

 

Kun on kiertänyt kylää ristiin rastiin kaksikymmentäseitsemän vuotta, voisi sanoa että tiet, risteykset ja reitit ovat tulleet tutuiksi. Ne ovat muuttuneetkin jo moneen kertaan. Eeva-Liisa Penttinen, tuttavallisemmin vain Eeva, ajoi Vihtijärvellä taksia siis lähes kolmekymmentä vuotta.  Useimmat tuntevat Eevan koulutaksin kuljettajana, ja sitä hän pääasiassa olikin. Lisäksi oli sairas- ja vanhuskuljetuksia, ja vähemmän ihan perinteistä tilaustaksikeikkaa. Kun ajaa päivässä parhaimmillaan jopa 300-400 kilometriä, tulevat myös ihmiset tutuiksi. Aika moni tuntee Eevan taksi-Eevana.

Mutta aikansa kutakin. Kilpailu on kovaa, ja johti siihen että keväällä 2012 kunnan koulutaksikyytejä Vihtijärvellä hoitamaan valittiin toinen yhtiö. Se oli aluksi kova juttu, ja oli outoa kun mukavaa työtä omalla kylällä ei voinut enää jatkaa vaikka olisi halunnut.  Mutta toisaalta – näin jälkeenpäin – elämänmuutos on tehnyt muita asioita mahdolliseksi.

Ylimmäistentien varrella seisoo nyt oma, juuri muuttokuntoon valmistunut kodikas hirsitalo. Vaikka se tuli avaimet käteen –toimituksella, on puuhaa riittänyt. Siivoamista, tavaroiden vastaanottamista ja sisään kantamista, ja taas siivousta. Asioiden järjestelyä ja selvitystä – niihin on nyt ollut hyvää aikaa.  Aiemman kodin, avioeron jälkeen Eevalle jääneen Pyyniemen-talon hän myi jo viime vuonna. Talo tuntui isolta, ja olisi kaivannut remonttia. Uusi talo kohosi  lopulta Eevan nuoremman tyttären, Tanjan (32), naapuriin. Vanhempi tytär, Irina (36) perheineen asuu Nurmijärvellä, eli onneksi myös suhteellisen lähellä.

Rakennusajan Eeva on asunut Tanjan perheen luona, joten projektia on ollut helppo valvoa. Tanjan lapset Luka (7), Akseli (5) ja Venla (2) ovat omalta osaltaan pitäneet huolta siitä, että mummilla riittää tekemistä. Eeva on yhteensä viiden lapsen mummi, sillä Irinalla on tyttäret Noora (9) ja Saara (7). Kymmenlapsisen perheen tyttärenä Eeva on tottunut siihen, että ympärillä on ihmisiä, joten asuminen tyttären perheen naapurinakin tuntui luontevalta. Oli myös helppo valinta jäädä Vihtijärvelle – täällä Eeva tuntee olevansa kotona.

Taksiaikoja Eeva muistelee hyvillä mielin. Ensimmäistä ajamaansa koulukyytiä, pieniä lasten nahisteluja matkoilla, sitä vapautta kun sai itse suunnitella sopivat reitit. Kun tiesi tarkkaan, miten monta minuuttia jostain paikasta toiseen ajaminen kesti. Työ oli itsenäistä ja vaihtelevaa. Aikatauluista kiinni pitämisessä Eeva oli tarkka; hän oli hakemassa pieniä koululaisia täsmällisesti silloin kun piti. Tarvittaessa hän vielä oli yhteydessä lasten vanhempiin jotta homma sujuisi mutkattomasti.  Toinen asia, mistä Eeva piti kiinni, oli se että hänen kyydissään ketään ei kiusattu.

Vaikka omia lapsenlapsiakin olisi ollut vielä mukava päästä kuljettamaan, on elämä ihan kohdallaan näinkin. Työssä ollessaan Eeva ei ehtinyt paljonkaan viettää lomia, ja nyt yhtäkkiä tilalle on tullut vapaus, josta hän nauttii täysin. Uuden talon piha odottaa laittajaansa, ja Eeva onkin innokas puutarhuri. Talven tullen jää aikaa muille mielipuuhille kuten käsitöille tai tansseissa käymiseen. Terveyttä tämä toimelias nainen toivoo tulevaisuudelta, mutta muita suurempia haaveita ei ole – elämä on tässä ja nyt.

Eeva välittää tämän jutun kautta lämpimät terveisensä ja kiitoksensa kaikille niille kyläläisille, jotka ovat taksiaikoina hänen kyydissään istuneet.


Teksti: Heli Einesalo, kuvat: Tanja Saira

 

Kuukauden kyläläinen -sarjassa tutustutaan Vihtijärven asukkaisiin. Valinta kuukauden kyläläiseksi ei edellytä erityisiä ansioita, saavutuksia tai sirkustemppuja. Riittää, että asuu kylällä - tai liittyy jotenkin kylän elämään. Ketä toivoisit kuukauden kyläläiseksi? Tee ehdotus toimitukselle tässä linkissä. Itseäänkin saa ehdottaa.

 

 

 

Klikkaamalla lisätietoja