Joulukuu 2012: Anja Lindell, 47

 
Anja hoitohuoneessaan.

Haasteet ovat hioneet kotiäidistä yrittäjän

"Tarina rohkeudesta, sisukkuudesta ja elämänuskosta", vinkkasi toimitukselle eräs Anja Lindellin tunteva, joka ehdotti tuoretta yrittäjää kuukauden kyläläiseksi.

Yrjöläntien kodin olohuoneessa todella aistii sen rohkeuden, jolla Anja on lähtenyt luomaan uutta: vuoden hierojakoulutus on takana, ja ensimmäiset Vihtijärven Hierontapisteen mainokset kyläläisten postilaatikoihin on jaettu.

Nyt saavat asiakkaat tulla. Anja on tehnyt hierontapisteen kotiinsa, makuuhuoneesta verhoilla jaettuun tilaan. Siellä on kunnollinen, sähkökäyttöinen hoitopöytä.

"Jos tarvetta tulee, voi hoitohuoneen rakentaa entiseen puutyöverstaaseen. Katsotaan nyt, kuinka asiakkaita riittää."

Anja on nyt ensimmäistä kertaa saanut opiskeltua tutkintoon asti. Opinnot kauppaopistossa jäivät nimittäin kesken, kun esikoinen, Jan, syntyi. Häntä, kehitysvammaisena syntynyttä lasta, Anja hoiti kotona, kuten kahta seuraavaakin lasta, Caritaa ja Veetiä. "Kotiäitiys sopi minulle. Se oli tarpeellista aikaa."

Kolmas lapsi syntyi samana vuonna kun esikoinen 18-vuotiaana menehtyi. "Lapsen kuolema oli tietenkin kamala järkytys. Kuitenkin pienempien hoitaminen antoi voimaa. Ei voinut ajatella pelkästään itseään ja suruaan."

Elämä on antanut haasteita. Diabeteksen myötä Anjan näkökyky on heikentynyt niin, että toinen silmä on jo kokonaan sokea. Kotiäitinä Anja on ollut koko aikuisikänsä. Kotiäitiyden jälkeen hänen oli aika miettiä, mitä työtä haluaisi - ja voisi - tehdä, miltei sokeana. Hierojan ammatti vaikutti sopivalta. "Ihmiset tarvitsevat apua." Klassisen hieronnan lisäksi Anja tekee myös intialaista päähierontaa. Ja löytyihän Anjalta myös pukinkonttiin sopivia lahjakortteja!

Uuden yrityksen pyörityksen vastapainoksi Anja tykkää kutoa sukkia ja sauvakävellä. Anja saakin sauvoa jo lapsuudestaan tutussa maastossa. Mummulassa, naapurin Yrjölässä, tuli vietettyä monet kesät. Vihtijärvellä on oikein luontevaa asustaa. "Ei tarvitse lastenkaan takia pelätä. Täällä on turvallista." Perhe on asunut tällä paikalla jo reilut 20 vuotta. Eikä muualle ole tullut mieleenkään lähteä.

 

Lue myös Anjan puolison, Eerikin haastattelu heinäkuulta 2010.

 

Teksti ja kuva: Lea Viitaniemi

Kuka sinusta olis sopiva kuukauden kyläläiseksi? Kenestä haluaisit tietää lisää? Ehdota toimitukselle!

Klikkaamalla lisätietoja