Helge Putkonen, 79

 
Helge Putkonen käyttää usein karjalaista Johanneksen pukua, sillä hän on Pirkko-vaimon kanssa innokas tanhuaja. Keittiön seinällä tikittää yhä Karjalasta tuotu kello.

Helge palasi Pihkalaan

Ensin Helge Putkonen, 79, liikuttuu. Jos aiheesta jatkettaisiin, hän suuttuisi. Karjala ja kotikylä Pihkala ovat asioita, jotka saavat mielen liikkumaan. Tai oikeammin tunteita kuohuttaa niiden pakkoluovutus.

"He (venäläiset) ovat hallinneet aluetta nyt 65 vuotta ja onnistuneet hajottamaan monen sukupolven työn", Putkonen sanoo.

Miten Karjala sitten Vihtijärveen liittyy? Paljonkin. Helge Putkonen kuuluu yhteen seitsemästä perheestä, jotka 1940-luvulla sijoitettiin Karjalasta Ihantalan seurakunnan alueelta Vihtijärvelle. Muutama perhe tuli muualta Karjalasta, joten merkittävä osa kyläläisistä on alkujaan karjalaisia.

Putkoset saapuivat vappuaattona 1947 junalla Röykän asemalle lehmineen ja hevosineen. Lehmät olivat arvokkaita, joten ne oli raahattu mukaan Karjalasta asti. Röykästä perhe käveli Vihtijärven Jaakolaan, joka oli osoitettu uudeksi kodiksi Helge Putkosen ja hänen setänsä perheille. "Se oli niitä huippuhetkiä elämässä, kun saatiin lopulta uusi paikka, mihin asettua", Putkonen muistelee.

Perhe jatkoi elämäänsä viljelemällä maata. Viljelystä vihtijärveläiset tuntevat Helge Putkosen edelleen. Vaikka hän ja Pirkko-vaimo luopuivat lypsävistä jo 1989 ja vaikka 56-vuotinen ura sokerijuurikkaiden kasvattajana on takana, työtä riittää yhä. "Joka päivä koetan laittaa työvaatteet päälle, vaikka tekemistä ei aina olisikaan", Putkonen sanoo. Maatila on nyt tyttären ja tämän miehen vastuulla, mutta Helge kutsuu itseään tilan isäntä-rengiksi. "Kyllä minä yhä kynnän ja kylvän, kun se on nykyään koneilla niin helppoa."

Jaakolassa siis viljelyn perinne jatkuu, mutta kylä ei ole pysynyt entisellään. Ikävä on aikaa, jolloin Salon-mäellä oli posti ja pankki ja paljon elämää. Silloinkin vielä kun kauppa oli Lopentien varressa, kyläläiset näkivät enemmän toisiaan. Nyt asioidaan muualla, eikä oikein tunnekaan uusia kyläläisiä.

Jospa koulu sentään säästyisi, Helge Putkonen toivoo. Hän kannustaa nuoria kyläkoulun talkoisiin, sillä talkoot ovat aina kuuluneet Vihtijärven kyläkuvaan. "Meidän karjalaisten asuttaminen perustui talkoisiin. Meilläkin navetan katto syntyi talkoilla päivässä."

Helge ja Pirkko Putkosen nykyinen talo valmistui 1999 aivan saman tuvan viereen, johon Putkosen saapuivat sodan jälkeen. Samalla Helge Putkonen palasi Pihkalaan, sillä hän nimesi uuden, lohkaistun tilan karjalaisen kotikylänsä mukaan. Vanha kotikyläkin kuuluu taas joskus Suomelle, Helge sanoo. Hän jaksaa yhä uskoa, että maailmassa kaikki vääryydet lopulta korjataan.

 
05.11.2008 Aku Ahlholm, teksti ja kuvat

Klikkaamalla lisätietoja