Hannu Hampori, 50 (ihan kohta)


Hannu Hampori soittaa Fenderin Stratocasteria kotonaan mäellä, jonka katsoi talonsa paikaksi jo pikkupoikana.


Veteraaniosasto saa vielä odottaa


Hyppään pimeässä syksyisen Pirttiojan yli. Samasta kohdasta ojan ylitti joskus seitsenvuotias Hannu Hampori ja päätti, että siihen hän vielä rakentaisi talonsa pienelle mäelle. Paikka oli aivan kotitilan takakulmilla, jonne isä-Hampori sitten järjesti pojilleen rakennuspaikat.


Talo on ollut pystyssä nyt 20 vuotta, ja poikakin täyttää lokakuussa 50 vuotta. Sen kunniaksi soi pian Nummituvalla rautalanka sekä Hurriganes ja voi olla, että kovaa soikin. 

Kuin malliksi tulevasta Hannu Hampori kaivaa piilosta aarteensa, Fenderin Stratocasterin ja olohuoneessa alkaa soida ehta rautalanka. "Kitaraa aloin soittaa 1980-luvulla koulun laulukirjasta, kun vaimolla oli vanha Landola", Hampori virnistää.

No, kitara on kuitenkin sivuseikka. HK:n ruokatalon putkimiehen tärkein harrastus on Vihtijärven VPK. "On aivan sama, mitä maailmassa tapahtuu, mutta kyläläisiä en unohda koskaan. En lähde vielä veteraaniosastoon."

Tänä vuonna Hannu päätti, ettei tasavuosijuhlien kunniaksi jättäisi yhtään harjoitusta väliin, mutta valitettavasti hän on kerran joutunut olemaan poissa. Hänen työkseen on tullut muun muassa ajaa höökiä, siis paloautoa. "Tuo hakulaite tai kännykkä, kun hälyttää, on kiire", Hannu sanoo ja näyttää seinällä päivystävää mustaa laatikkoa.


Isän jalanjäljissä

VPK on tullut Hamporeille verenperintönä, kuten monelle vihtijärveläiselle. Edelleen Hannu on sitä mieltä, että hän ja pikkuveljensä Harri ovat poikasia sen rinnalla, mitä isä teki VPK:n eteen. Isä oli kerran sanonut Hannulle, että nyt hän on lippunsa myynyt Nummituvan tapahtumiin ja poika saisi myydä loput.

Tähän saakka Hannu on hetken keskustelun aikana maininnut muutaman kerran, mikä mies hän on: rautalankamies, putkimies, huoltomies, VPK:n mies, mutta yksi on mainitsematta. "Olen autotallimies", Hannu sanoo. 
Nuorena hän vietti lukuisia öitä autotalleissa. Kavereiden kanssa hän kasasi muun muassa yhden auton, jonka kohtaloksi tuli kuperkeikka ensimutkassa.

On selvää, että tällainen mies harrastaa äijämatkailua. Siksi vihtijärveläiset kutsuvat muutaman kaveruksen perinnettä käydä kerran vuodessa ulkomailla, kuten Miamissa tai Shanghain maailmannäyttelyssä.

Paljon on siis viisikymppinen ehtinyt. Lisää voisivat kertoa vaimo Tari sekä pojat Tuomas, 21 ja Joonas, 18. Tai vaikkapa naapurista veljenpoika Henu, joka poikkeaa kylään lähes päivittäin. "Paras ystäväni", Hannu sanoo ja hymyilee leveästi. Hurriganes-mies henkeen ja vereen on jo naapurinpoikakin kuulemma.

Tällä palstalla ei ole tapana kertoa, kuka antoi vinkin Kuukauden kyläläisestä, mutta tehdäänpä poikkeus. Sitä vartenhan ne pienet ystävät ovat.

08.10.2011 Teksti ja kuvat: Aku Ahlholm

Klikkaamalla lisätietoja