Toukokuu 2018: Kati Fingerroos, 53

 

Punavuoresta Vihtijärvelle

Tumma silmäpari katsoo tutkivasti tulijaa portin suulla. Portin avautuessa alkaa hillitön hyppiminen eikä riemulla ole rajoja, kun  vierailija todetaan koirien ystäväksi. Tämä kiihkeä italialaista verta omaava hurmuri on nimeltään Bäbies Garden Ain’t No Saint, tuttavallisemmin Pietro, 9 kuukautta vanha dobermanninuorukainen. Pietro on puoliksi roomalaista sukua, siitä italialaisuus.

Viehättävässä omakotitalossa Kylänpääntiellä asuu myös Pietron emäntä Kati sekä Katin puoliso Jukka. Alunperin Helsingin Punavuoresta kotoisin oleva pariskunta muutti Vihtijärvelle kesäkuussa vuonna 2000, kun mieluinen kivitalo löytyi välittäjän kautta. Motivaatio maalle muuttoon virisi koiraharrastuksen myötä. Kun suunnitelmissa oli ottaa perheeseen toinenkin koira, oli päätös maallemuutosta tehty. Lähiöasuminen ei tullut kysymykseenkään. Kriteerinä oli koti korkeintaan 50 km päässä Helsingistä. ”Aluksi työmatka tuntui pitkältä Vihtijärveltä Helsinkiin. Mutta kun töiden jälkeen pääsimme heti talon takana olevaan ihanaan ikivanhaan metsään ulkoilemaan, unohtuivat työmietteet hetkessä mielestä”, Kati muistelee. ”Vanha luonnonvarainen taloa ympäröivä metsä oli toinen syy muuttaa tänne”. Katin järkytykseksi metsä kaadettiin muutama vuosi sitten.

Koiran kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä

Pietro on perheen viides koira, kaikki edeltäjätkin olivat dobermanneja. "Viime syksynä kuoli edellinen koiramme, ja kasvattaja tarjosi meille Pietroa. Dobermanniin rotuna olemme mieltyneet, koska sillä on voimakas vahtivietti ja se luo turvallisuutta", Kati kertoo. Molemmilla on vuosien kokemus koirien kouluttamisesta, mutta  Pietro on Katin oma "projekti", jota hän kouluttaa kokonaan yksin. "Saa nähdä mihin rahkeet riittävät", Kati nauraa. "Nyt me mennään myös näyttelyihin".

Onneksi Pietrolla ei ole juurikaan riistaviettiä, se on pääasiassa vahti- ja seurakoira. Pietro osaa jo tulla nätisti luokse käskystä  ja pysyy vierellä, mutta tarvitsee vielä paljon treenausta. Yhdeksän kuukauden ikäisenä koira on haastavimmissa vaiheessa, ja se kokeilee kaikin tavoin emäntäänsä. Lisäksi  Pietro on tottunut olemaan huomion keskipiteenä, koska se on kasvanut ilman sisaria. "Vertaisin Pietroa hemmoteltuun kakaraan", Kati nauraa. Kati on aloittanut nyt Pietron koulutustreenit Tommy Wirenin koirakoulussa.

Kati kokee vertaistuen olevan tärkeää koiraharrastuksessa. "Täällä maalla tulee harvoin ketään koiran kanssa vastaan lenkeillä, joten meidän  täytyy mennä taajamiin kävelyille että saadaan kontakteja". Kati onkin käynyt Pietron kanssa esim. Nurmijärvellä, Lohjalla ja Helsingissä. Näin Pietro oppii liikkumaan nätisti erilaisissa ympäristöissä. ”Olisi mahtava, että täällä Vihtijärvellä voisi luvan kanssa treenata sopivassa paikassa ja löytyisi sopiva kenttä, jossa koirat omistajineen voisivat tavata vertaistuen merkeissä. Nyt koiran kasvattaminen on yksinäistä puurtamista. Tiedän että täällä on paljon koiraihmisiä. Voisimme perustaa vaikka Facebook-ryhmän ideointia varten", Kati toivoo.

Kati käy Helsingissä töissä ja Jukka Vantaalla. Pitkien työmatkojen vuoksi yhteiset arki-illat jäävät lyhyiksi. Töitään pariskunta on pystynyt porrastamaan siten, että ettei Pietro ole niin paljon yksin. Koiraharrastuksen myötä on kansallispuistoihin tutustuminen tullut Katille ja Jukalle tavaksi, ja he ovat  kiertäneet  paljon erilaisia luontokohteita koirien kanssa.

Pahaksi onneksi Katin olkapää ja polvi ovat kipeytyneet. Pystyäkseen ulkoilemaan Pietron kanssa, joutui Kati hankkimaan  tälle kuonopannan hallitakseen 44 kiloista koiraa. "Panta ei siis johdu siitä että Pietro olisi vihainen", Kati kertoo kyläläisille tiedoksi. "Joudun hallitsemaan Pietroa nyt vasemmalla kädelläni, ja se onnistuu hyvin kuonopannan turvin. Tolpan juurella hyvä haju voi innostaa Pietroa ja se saattaa nykäistä äkkiä minut kumoon". Katin ja Pietron voi siis bongata kylänraittia pitkin kävelemässä. Rohkeasti vaan juttelemaan ja tutustumaan!

(7.5.2018, K.K.)

Valinta kuukauden kyläläiseksi ei edellytä erityisiä ansioita, saavutuksia tai merkkipäivää. Riittää, että asuu kylällä - tai liittyy jotenkin kylän elämään. Ketä toivoisit kuukauden kyläläiseksi? Tee ehdotus toimitukselle tässä linkissä. Itseäänkin saa ehdottaa.

Klikkaamalla lisätietoja